Sisäministeriön blogi

Rajavartiolaitos kansalaisten turvana rajalla ja merellä

Pasi Kostamovaara Julkaisupäivä 13.12.2019 11.45 Blogit

Pasi Kostamovaara.Rajavartiolaitoksen tehtävä on selvä: ylläpidämme rajaturvallisuutta, meriturvallisuutta ja kriisivalmiutta ympäri vuorokauden niin rajoilla kuin rannikolla ja saaristossa. Sisäministeriön uuden konsernistrategian päätavoitteet näkyvät vahvasti Rajavartiolaitoksen jokapäiväisessä toiminnassa.

Rajavartiolaitos johtavana meripelastusviranomaisena sekä kansalaisten apuna harvaan asutulla raja-alueella

Meripelastuksessa etsitään ja pelastetaan merialueella vaarassa olevia ihmisiä. Keskimäärin apua saa 4000 - 5000 ihmistä vuodessa. Käytännön toimijoita on meripelastuksessa useita. Rajavartiolaitoksen tehtävänä on järjestää meripelastustoimintojen kokonaisuus siten, että hädänalaiset ihmiset saavat apua. Merialueella apua tarvitsevia on kyetty aina auttamaan.

Harvaan asutulla raja-alueella, rannikoilla ja saaristossa lähin muu viranomainen voi olla satojen kilometrien päässä. Rajavartiolaitokselta ehtiikin usein ensimmäisenä partio paikalle, kun kansalaista kohtaa hätä. Rajavartijat toimivat viranomaisyhteistyössä poliisin ja pelastustoimen kanssa ja hoitavat tarvittaessa virka-apuna myös näiden viranomaistehtäviä esim. erämaahan eksyneiden etsinnästä ensihoitoon.

Turvallisuuden tunne on keskeinen tekijä nyky-yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden rakentumisessa. Turvallisuuden tunne rakentuu luottamukselle. Kansalaisten luottamus Rajavartiolaitoksen toimintakykyyn on vahvaa. Jotta tämä luottamus ja sen myötä kansalaisten turvallisuuden tunne saadaan säilymään, tulee meidän kyetä jatkossakin toteuttamaan turvallisuustehtävämme täysimääräisesti, sekä kehittämään toimintojamme muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin vastaten. Lisäksi viestimällä avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastamme ja välittämällä kansalaisille tietoa heidän turvallisuuteensa vaikuttavista seikoista tuemme heidän turvallisuuden tunnettaan.

Rajavartiolaitos ympäristövahinkojen ja rajat ylittävän rikollisuuden torjujana

Merialueillamme liikennöivät vilkkaasti huviveneet, matkustaja-alukset ja rahtiliikenne sekä öljy- ja kemikaalikuljetukset, mikä on näkynyt havereina ja ympäristöpäästöinä. Ympäristövahinkojen torjunnan ja aluksista veteen pääsevien päästöjen valvonnan johtovastuu merialueilla siirtyi Rajavartiolaitokselle vuoden 2019 alusta lukien. Valvontaa suoritetaan Rajavartiolaitoksen Dornier-lentokoneilla merialueilla lähes päivittäin.

Vakavilta merionnettomuuksilta olemme onneksi välttyneet, vaikka hiuksia nostattavia läheltä piti -tilanteita on ollut useita. Rajavartiolaitoksen valmiudet johtaa ympäristövahingontorjuntaa ja ympäristörikostutkintaa pääsivät toden teolla testiin juhannuksena 2019, kun suuri alusöljypäästö sattui Suomen Leijona -majakan läheisyydessä, Saaristomeren eteläosassa Utöstä lounaaseen. Torjuntatyöt avomerellä sujuivat erinomaisesti Rajavartiolaitoksen johdolla, eikä öljyä päässyt saaristoon asti.

Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti myös kansainväliseen merelliseen yhteistyöhön. Tällä luodaan entistä parempia valmiuksia vastata suuriin alusonnettomuuksiin ja ympäristövahinkojen torjuntaan. Erityisesti Itämeren alueelle on luotu toimivat järjestelyt, joiden avulla naapurimaat tukevat toisiaan vuosittain useissa eri käytännön tilanteissa.

Rajojen valvonnan ja rajatarkastusten tarkoituksena on ehkäistä ja selvittää luvattomia rajanylityksiä. Rikostorjunnan painopiste on organisoidun laittoman maahantulon järjestämisen torjunnassa. Väärennetyillä tai toisen henkilön asiakirjoilla maahan saapuvien, samoin kuin muulla tavoin luvattomasti Suomen rajan ylittävien henkilöiden taustalla on yhä useammin organisoitunut rikollisuus.

Mm. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan avulla on onnistuttu vuosittain torjumaan tuhansien laittomien maahanmuuttajien matka Suomeen ja edelleen Schengen-maiden alueelle ja samalla on ennalta ehkäisty myös ihmiskauppaa. Ennaltaehkäisy on kannattavaa ja kustannustehokasta: ennaltaehkäisevän rikostorjunnan kustannukset ovat noin kymmenesosa jälkikäteen toteutettujen toimenpiteiden kustannuksista.

Rajavartiolaitos mukana aluevalvonnassa ja sotilaallisessa maanpuolustuksessa

Maanpuolustustehtävä on aina ollut Rajavartiolaitokselle tärkeä tehtävä, joka hoidetaan tiiviissä yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Viime vuosine olemme parantaneet Rajavartiolaitoksen valmiuksia sotilaalliseen maanpuolustukseen. Tavoitteena on ollut Rajavartiolaitoksen jatkuvan ja korkean toimintavalmiuden parempi hyödyntäminen kriisissä. Rajojen valvonta eli partiointi maastorajalla ja merialueella on samalla alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Olemme toimintavalmiudessa kaikissa oloissa niin perinteisiä kuin uusia uhkia vastaan. Valvonnan on oltava kattavaa ja luotettavaa, mutta se ei saa olla esteenä rajat ylittävälle valtioiden ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.

Rajavartiolaitos torjuu laitonta maahanmuuttoa

Tilanne valtakunnan rajoilla on tällä hetkellä vakaa, mutta haasteet ovat kasvussa. Yrityksiä saapua laittomasti Suomeen paljastetaan jatkuvasti. Merkittävin paine kohdistuu itärajalle, jossa Venäjän rajavartioviranomaiset ovat kyenneet estämään ilmiön laajenemisen, vakauttaen näin rajatilannetta. Rajaliikenne Helsinki-Vantaan lentokentällä on voimakkaassa kasvussa jo kolmatta vuotta, ja lentokentälle saapuu jatkuvasti henkilöitä vailla maahantuloedellytyksiä. Itärajan liikenne kasvaa ja Lappiin odotetaan ennätyksellistä talvisesonkia. Näköpiirissä on, että yritykset organisoituun laittomaan maahantuloon lisääntyvät.

Tilanne itäisellä Välimerellä on jälleen vaikeutunut ja lisäksi muut sisäisen turvallisuuden uhkat voivat heijastua rajatilanteeseen. Näin ollen tilannetta sisärajoillamme on seurattava herkeämättä, vaikka Rajan yksiköt eivät siellä toimikaan. Esimerkiksi Tanska aloitti marraskuussa sisärajavalvonnan Ruotsin vastaisella rajallaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden uhkan perusteella. Lähihistoria on opettanut meille sen, että tilanteet voivat muuttua nopeastikin.

Rajavartijoiden toimintaedellytykset on turvattava

Samaan aikaan haasteiden kasvaessa Rajavartiolaitoksen toimintaedellytykset ovat niukentumassa hyvin huolestuttavasti. Toimintamenojemme taso ensi vuodelle ja kehyskaudelle on riittämätön, mikä tarkoittaa suorituskykymme laskua. Huonokuntoisia toimitilojamme ei saada korjattua. Operatiivinen liikkuvuutemme kärsii, mikä laskee suorituskykyämme rajoilla ja merellä. Operatiivisen kaluston ja välineistön investointi- ja korjausvelka kasvavat. ICT-palveluiden taso ei riitä kenttätoimintamme tarpeisiin.

Lisäksi valtakunnallinen toimintakykymme on varmistettava mm. uusimalla elinkaarensa päähän tulevat kaksi ulkovartiolaivaa ja Dornier-valvontalentokoneet. Samassa yhteydessä meillä on mahdollisuus ottaa käyttöön uusia innovaatioita sekä teknisiä ratkaisuja, joilla voimme pienentää toiminnastamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö,
kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.
H
Huolestunut kansalainen 2 Vuodet sitten
Sisäministeriölle ja edelleen rajavartiolaitokselle on siirretty merellisen öljyntorjunnan johtovastuu. Onko raja kiinnostunut myös yhteistyötahojen kaluston ylläpidosta ja käytöstä? Suurin kapasiteetti ja osaaminen itse öljynkeräämisestä merellisissä olosuhteissa ja ympäristössä on kuitenkin jossain muualla kuin rajavartiolaitoksella. Keskitytäänkö vain tilannejohtamiseen? Onko otettu huomioon, että nykymenolla ei ole kohta mitään, mitä johtaa?