Ranska on korskuen odotellut EU-puheenjohtajakautensa alkamista ja valmistellut kunnianhimoisen ohjelman neuvoston työskentelylle seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Ohjelmavalmistelussaan Ranska on suunnitellut jatkavansa Slovenian puheenjohtajakaudella aloitettuja hankkeita, sekä on konsultoinut tulevia puheenjohtajamaita Tšekkiä ja Ruotsia työnsä jatkuvuuden varmistamiseksi. Ranska on suunnittelussaan joutunut myös huomioimaan komission tämän vuoden työohjelman.

Ranskan ohjelma rakentuu kolmelle päätavoitteelle: Suvereenimpi Eurooppa, uudenlainen malli eurooppalaiselle kasvulle ja humaani Eurooppa. 

Suvereenimpi Eurooppa

Schengen-aluetta on vahvistettava, ulkorajoja on varjeltava, muuttoliikettä on hallittava ja turvapaikkapolitiikkaa parannettava. Suvereenimman Euroopan on pystyttävä paremmin toimimaan niin turvallisuuden kuin puolustuksen alueella. Unionin on sitouduttava naapurustonsa hyvinvoinnin ja vakauden kasvattamiseen, erityisesti länsi-Balkanilla ja uudistetun kumppanuuspolitiikan kohdemaanosassa Afrikassa.

Uudenlainen malli eurooppalaiselle kasvulle

Tehdään Euroopasta tuotannon, työpaikkojen luomisen, innovaation ja teknologisen huippuosaamisen suuri maanosa. Yhteensovitetaan talouskehitystä ilmastotavoitteisiin, jotta tuettaisiin eurooppalaisten digitoimijoiden innovointia ja kasvua samalla kun määriteltäisiin omat säännöt digitaaliselle maailmalle. Tavoitteena tarjota työntekijöille laadukkaita, päteviä ja paremmin palkattuja töitä.

Humaani Eurooppa

Kuunnellaan kansalaisten huolenaiheita herkällä korvalla. Puolustetaan oikeusvaltioperiaatetta ja ollaan uskollisia sen arvoille. Ollaan ylpeitä eurooppalaisesta kulttuurista, luottavaisia tieteeseen ja tietoon, taistellaan päättäväisesti syrjintää vastaan, ja sitoudutaan tekemään töitä nuorten tulevaisuuden eteen.

Koronapandemia värittää myös Ranskan puheenjohtajakautta

Ranskan puheenjohtajakautta tulee väistämättä myös leimaamaan taistelu viheliäistä COVID19-pandemiaa vastaan. Ihmisten, palveluiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta pyritään palauttamaan terveysturvallisuutta vaarantamatta. Rokotepoliittista yhteistyötä tehostetaan ja parhaita käytänteitä jaetaan, jotta sisärajat eivät muodostuisi unionin taloudellisille intresseille esteiksi.

Demokratian tukeminen Ranskan agendalla

Eurooppalaisen demokratian vahvistaminen on Ranskalle tärkeä tavoite. Hybridiuhkien torjunnassa pyritään vahvistamaan unionin kriisinkestävyyttä ja reaktiokykyä. Kehitetään monipuolisempi hybridityökalupakki, jossa entisten välineiden lisäksi otetaan käyttöön uusia työkaluja. Luodaan poliittinen kehys varautumisen parantamiseksi (ns. strateginen kompassi), ja kehitetään entisestään unionin kykyä yhteisen koordinoidun vastauksen antamiseen hybridiuhkatilanteissa, joissa joudutaan taistelemaan väärän tiedon tietoista levittämistä vastaan.

Ranska varautuu myös jatkamaan tinkimätöntä työtä unionin oikeusvaltiomekanismin kehittämiseksi. Tiettyjen maiden vikurointi oikeusvaltiokehityksessä edellyttää määrätietoista asennetta ja konkreettisia vastatoimia, esimerkiksi asettamalla ehtoja unionin yhteisestä budjetista annettavalle tuelle.

Sisäasioiden listalla erityisesti Schengen, muuttoliike ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyö

Schengen

Schengen-alueen henkilöiden vapaa liikkuvuus on ollut jo 2015-16 muuttoliikekriisin ajoilta monin paikoin rajoitettua. COVID19-pandemian myötä liikkumista on rajoitettu entisestään. Ranska aikookin tehdä hartiavoimin töitä Schengen-alueen toimivuuden parantamiseksi. Kriisinkestävyyttä muuttoliikkeen välineellistämisen varalta parannetaan, kun Schengenin rajasäännöstöä tarkistetaan. Samoin jäsenmaiden Schengen-valmiuksia sääntelevää arviointiasetusta uusitaan, jotta Schengen-arvioinnit olisivat yksinkertaisempia ja unionin reagointi tehokkaampaa, jos jokin jäsenmaa laistaa velvoitteistaan. 

Muuttoliike

Ranska, jos joku, tiedostaa muuttoliikekysymysten herkkyyden. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistus on edennyt vaivalloisesti, ja Ranska pyrkii löytämään asteittaisen etenemispolun, jossa tasapainoiltaisiin muuttoliikkeen hallintaan liittyvän vastuun ja solidaarisuuden välillä. Ranska haluaa vahvistaa unionin tukea niille jäsenmaille, jotka vastaavat ulkorajojen valvonnasta, sekä edistää yhtenäistä paluupolitiikkaa, joka on avaintekijä turvapaikkajärjestelmän toimivuudelle.
Muuttoliikkeen ulkoiselle ulottuvuudelle tullaan antamaan entistä enemmän painoa, koska lähtömaiden ja niiden naapurustojen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää, jos muuttoliikettä halutaan hallita. 

Turvallisuus

Turvallisuuden alalla kehitetään edelleen eri poliisiyhteistyön instrumentteja. Ranskan puheenjohtajakaudella kolmikantakeskustelut unionin lainvalvontaviranomaista Europolia koskevasta asetuksesta jatkuvat Euroopan parlamentin kanssa, eri jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisten käytössä olevien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta lisätään, ja tietojenvaihtoa lainvalvontaviranomaisten kesken on tarkoitus nykyaikaistaa uudistettujen lainsäädäntöinstrumenttien avulla.

Terrorismin torjunnassa painotetaan varautumista vierastaistelijoiden paluuseen sekä radikalisoitumisen torjuntaa, mistä Suomella on tunnustettua osaamista unionissa. Ranska aikookin puheenjohtajakaudellaan vauhdittaa hanketta EU:n väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin osaamiskeskuksen luomiseksi. Sisäministeriöstä komissioon lähetetty Tarja Mankkinen on avainhenkilö valmisteluissa. 

Komission on tarkoitus antaa alkuvuodesta lainsäädäntöesitys, jonka tarkoituksena on luoda parempia työkaluja puuttua lapsiin kohdistuvaan verkkovälitteiseen seksuaaliväkivaltaan. Ranska tulee panostamaan tämän esityksen käsittelyyn vahvasti. 

Pelastuspalveluyhteistyö

Unionin uusittu pelastuspalvelumekanismi tarjoaa hyvän pohjan jäsenmaiden pelastuspalveluyhteistyölle. Tarvitaan pidemmälle tulevaisuuteen ulottuva visio unioniin ja sen jäsenmaihin kohdistuvista riskeistä ja yhteisesti käytettävissä olevista resursseista niihin reagoimiseksi. Kehitetään pooleja, joiden välineistöön ja henkilöstöön jäsenmaat voivat erilaisissa kriiseissä turvautua. Tällaisia voivat olla esimerkiksi laajat metsäpalot.

Kaiken kaikkiaan Ranskan johdolla on tulossa jälleen työntäyteinen puolivuotinen. 

Kriisinkestävyys (resilienssi) tulee olemaan monessa kysymyksessä esillä, kun unioni Ranskan puheenjohtajakaudella hakee uutta roolia maailmanpolitiikan näyttämöllä, jossa Valko-Venäjä, Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat tulevat mitä ilmeisimmin jatkamaan merkittävissä nimirooleissa. 

Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittäminen NATO-sateenvarjon alla tulee varmasti puhuttamaan niin EU-pöydillä kuin kansallisestikin. Toivon mukaan kaiken melun ja pauhun keskellä saamme myös sisäasioita edistettyä Suomen kannalta positiiviseen suuntaan. Aktiivinen dialogi puheenjohtajamaa Ranskan, muiden jäsenmaiden ja instituutioiden edustajien kanssa onkin kaiken vaikuttamisen alku ja juuri.

Kalle Kekomäki
neuvotteleva virkamies
@kekomaki