Sisäministeriön blogi

Sisäisen turvallisuuden selonteko: Kansallinen kriittinen infrastruktuuri määritetään ja lainsäädäntötarpeet selvitetään

Eero Kytömaa Julkaisupäivä 4.6.2021 9.43 Blogit

Eero Kytömaa. Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut ennakoimattomammaksi, mikä edellyttää niin Suomelta kuin muiltakin mailta varautumista yllättäviin tai nopeasti eskaloituviin tilanteisiin. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta tämä tarkoittaa keskinäisriippuvuuksien ja haavoittuvuuksien tunnistamista sekä keskittymistä toimiin, joilla parannetaan yhteiskuntien kriisinkestävyyttä.

Kaikelta ei voi suojautua, mutta yhteiskunnan toimintakyvyn lamauttamisen voi tehdä merkittävästi vaikeammaksi kohtuullisilla panostuksilla ja sektorikohtaisella suunnittelulla. Kriisinkestävyyden parantaminen on myös nähtävä osaksi kansallista puolustuskykyä. Sen avulla yhteiskuntaa suojataan ulkoisilta ja teknologisen kehityksen mukanaan tuomilta uhilta, olivatpa ne luonteeltaan fyysisiä tai kybermaailmasta tulevia.

Otsikkoon kirjattu valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon linjaus kytkeytyy laajaan säädöskokonaissuuteen, josta parhaillaan neuvotellaan Euroopan unionissa. Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyyn keskittyvä lainsäädäntöehdotus CER (Critical Entities Resilience) julkaistiin joulukuussa 2020 samanaikaisesti EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin päivitysehdotuksen kanssa.

CER-direktiiviä tullaan soveltamaan monella eri yhteiskunnan sektorilla

CER-direktiiviehdotuksen soveltamisala koskee kymmentä sektoria, jotka ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus. Neuvotteluiden tuloksena soveltamisalaan saattaa tulla muutoksia. Direktiiviehdotuksen säädösperustana on sisämarkkinoiden toimivuuden varmistaminen. Sisämarkkinasääntely on EU:n ydintoimivaltaa. CER direktiiviehdotus puolestaan sivuaa jäsenvaltioille kuuluvaa kansallisen turvallisuuden asioita. Toimivaltakysymykset ovatkin neuvotteluiden yksi keskeisiä rajanvetoa edellyttäviä asioita.

Direktiiviehdotuksella komissio tavoittelee koko uhkaspektrin kattamista ja digitaalisen ja fyysisen infrastruktuurin suojaamista yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi tavoitellaan keinovalikoiman laajentamista pelkistä suojaustoimista yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuudenhallintaan. Suojaustoimien ohella keskeisiksi toimiksi on nostettu mm. riskienhallinta ja toipumiskyky häiriöistä.

Suomelle on keskeistä lähestyä infrastruktuurisääntelyä yhdenmukaisin menettelyin EU-maiden kanssa. Kansallisesti kriittiset järjestelmät ja palvelut eivät enää tänä päivänä rajaudu valtioiden rajojen sisäpuolelle. Esimerkkinä tästä on Suomen sähköverkkoinfrastruktuuri, joka on kytkeytynyt Pohjoismaihin ja Baltiaan. Sähkön kulutusta ohjaa hinnoittelu ja sähköntuotanto sisältää esimerkiksi Suomen ydinvoiman, Ruotsin vesivoiman ja Norjan ja Tanskan tuulivoiman. Tämä esimerkki luo ymmärrettävän kuvan siitä, miksi Suomen sähköinfrastruktuurin kriisinkestävyyttä on syytä kehittää kansallisten toimien lisäksi myös Pohjoismaisella tasolla.

Yhdenmukaisella viitekehyksellä tunnistetaan EU-maiden sektorikohtaiset elintärkeät toiminnot

Neuvottelussa oleva CER-direktiiviehdotus määrittää lähitulevaisuudessa eurooppalaista agendaa yhteiskuntien kriisinsietokyvyn parantamiseksi. Direktiiviehdotus muodostaa Euroopan unionille yhdenmukaisen viitekehyksen, jolla tunnistetaan sektorikohtaiset elintärkeät toiminnot ja niitä tarjoavat kriittiset toimijat, yhteisten eurooppalaisten kriteerien pohjalta. Kansallista työtämme ohjaa jatkossa direktiiviehdotuksen edellyttämä strategia kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi ja kansallinen riskiarviointi siitä, mikä kansallisia kriittisiä palveluja ja niiden tarjoajia uhkaa.

Neuvottelun tulosta ei pidä ennakoida, mutta jo nyt voidaan todeta, että CER:stä rakentuu yleistason eurooppalainen säädöskehys, jota jäsenvaltioiden tulee peilata kansallisiin järjestelyihin. Suomessa näitä ovat esimerkiksi kokonaisturvallisuusmalli ja kansallinen huoltovarmuusjärjestelmä. Valtioneuvosto on arvioinut, että CER-direktiiviehdotuksesta seuraa uusia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, kuten kriittisten toimijoiden tunnistamiseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä. Vaikka neuvottelut ovatkin käynnissä, olisi tärkeää aloittaa etupainotteisesti poikkihallinnollinen arviointi direktiiviehdotuksen vaatimuksista kansalliselle strategialle ja riskiarviolle. Nämä muodostavat koko direktiiviehdotuksen toimintaperiaatteen, joten on järkevää olettaa, että niiden osalta neuvottelutulos tuskin tulee merkittävästi muuttumaan.

Eero Kytömaa
neuvotteleva virkamies

 

Lisää kommentteja