Juuri nyt Ukrainaan tarvitaan kipeästi lääkintätarvikkeita. Kreikkaan tarvitaan asiantuntijoita metsäpaloihin varautumista varten. Näihin pyyntöihin Suomi vastaa EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tarpeen tullen myös Suomi voi turvautua eurooppalaisten kumppaniensa tukeen – hätätilanteen sattuessa voimme pyytää apua kaikkialta Euroopasta. Esimerkiksi länsinaapurimme Ruotsi sai pelastuspalvelumekanismin kautta merkittävää apua laajojen metsäpalojen torjuntaan vuonna 2018. 

Eurooppalaisen yhteistyön ja pelastuspalvelumekanismin kasvavaa merkitystä korostivat sisäministeri Krista Mikkonen ja EU:n humanitaarisesta avusta vastaava komissaari Janez Lenarčič Brysselissä järjestetyssä Civil Protection Forumissa kesäkuun lopulla. Siviilivalmiuden ja pelastustoimen päättäjät yhteen kokoavassa foorumissa riitti huolenaiheita Ukrainan sodasta kiihtyvään ilmastokriisiin ja sen aiheuttamiin luonnonmullistuksiin. Tänäkin kesänä esimerkiksi maastopalot ovat uhka Välimereltä aina Pohjoismaihin saakka.

Ukrainan auttaminen on pelastuspalvelumekanismin historian suurin avustusoperaatio

Yksikään Civil Protection Forumin osallistuja ei voinut olla panematta merkille tapahtuman monella tapaa historiallista ajankohtaa. Sota on palannut Eurooppaan ja asettaa EU:n jäsenmaiden solidaarisuuden ja avunannon resurssit mittakaavaltaan ennennäkemättömän haasteen eteen. Helmikuussa käynnistetty Euroopan laajuinen materiaaliavun lähettäminen Ukrainaan ja lähialueille on pelastuspalvelumekanismin historian suurin avustusoperaatio.

Ukrainan edustajien puheenvuoroista välittyi vahvasti sodan luoman humanitaarisen kriisin ja inhimillisen kärsimyksen todellisuus. Siviilikohteet ovat jatkuvien sotilaallisten iskujen kohteena, ihmishenkiä menetetään ja infrastruktuuria tuhoutuu. Avun tarve Ukrainassa tulee jatkumaan vielä pidemmän aikaa. Jälleenrakennusprosessi tulee olemaan valtava urakka, jossa myös Suomella voi olla tärkeä rooli.

Ilmastokriisiin varautuminen vaatii eurooppalaista yhteistyötä

Sodan raivotessa Ukrainassa planeettaamme uhkaa jo pidemmän aikaa jatkunut ilmastokriisi. Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen haastaa pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden resurssit. Eurooppalainen yhteistyö tuo vastauksia myös ilmastokriisin uhkaan – yhteinen varautuminen erilaisiin luonnonkatastrofeihin aina metsäpaloista ja tulvista maanjäristyksiin ja myrskyihin edistää kaikkien turvallisuutta.

Brysselin foorumissa konkretisoitui jotain hyvin olennaista: nykypäivän kriiseihin varautumisessa olemme kaikki samassa veneessä. Ukrainan avustusoperaatio on osoittanut, että Euroopan mailla on poliittista tahtoa, taloudellisia resursseja ja tarvittavaa asiantuntijuutta hädässä olevien ihmisten auttamiseksi poikkeuksellisen valtavan kriisin edessä. Pelastuspalvelumekanismin kaltaiset instrumentit sekä tiivis vuoropuhelu ja koordinaatio takaavat, että Euroopan maat pystyvät jatkossakin tukemaan toisiaan vaikeissa hetkissä. 

Kansainväliset tehtävät kuuluvat pelastustoimeen

EU:n pelastuspalvelu - Consilium | europa.eu

7th European Civil Protection Forum | europa.eu (englanniksi)

Benjamin Byholm
korkeakouluharjoittelija

Kirjoittaja toimii korkeakouluharjoittelijana sisäministeriön pelastusosastolla kansainvälisten asioiden parissa. Hän osallistui 28.-29.6. järjestettyyn Civil Protection Forumiin Brysselissä.

Kuva Benjaminista: Armas Weselius