Itämerellä sattuvan merellisen monialaonnettomuuden - siis onnettomuuden, jossa ihmishenget ja meriympäristö ovat suuressa vaarassa ja mittavat omaisuusvahingot todennäköisiä - riski on kasvanut. Norjassa koettiin maaliskuun loppupuolella kauhun hetkiä, kun 1400 matkustajaa kuljettanut risteilyalus Viking Sky joutui ongelmiin myrskyssä maan länsirannikolla. Tällä kertaa henkilö- ja ympäristövahingoilta onneksi vältyttiin, mutta toisinkin olisi voinut käydä.

Norjassa tapahtunut tilanne voi tapahtua myös Suomen meripelastusvastuualueella. Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita ja Helsinki on maailman toiseksi vilkkain matkustajasatama. Alueella liikkuu yhtäaikaisesti kemikaali- ja öljytankkereita, rahtilaivoja, huviveneitä ja tuhansia matkustajia kuljettavia risteilyaluksia. Yhtälö voi pahimmassa tapauksessa olla katastrofaalinen.

Merellinen monialaonnettomuus on Suomen merialueella yksi keskeisimmistä huolista, johon Rajavartiolaitos on varautunut jo vuosien ajan.

Toimivalla yhteistyöllä on suuri merkitys onnettomuuksiin vastaamisessa. Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on onneksi hyvällä tasolla. Suomen kaltaisen pienen maan on kuitenkin varmistettava, että jo ennestään vahvaa viranomaisyhteistyötä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa vaalitaan ja kehitetään myös tulevaisuudessa. Yhteistoimintaa on myös ensiarvoisen tärkeää harjoitella käytännössä, jotta mahdolliseen todelliseen onnettomuuteen kyetään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti.

Myös kansainvälinen yhteistyö on keskeisessä roolissa, kun puhutaan suuren mittaluokan onnettomuuksista. Rajavartiolaitos kehittää jatkuvasti yhteistyötään erityisesti Itämeren maiden ja keskeisten kansainvälisten organisaatioiden kanssa, jotta tukea on tosi paikan tullen nopeasti saatavilla.

Vastavuoroisesti Rajavartiolaitos on valmis auttamaan naapurimaita onnettomuustilanteissa. Viimeisimmän Norjassa toteutetun risteilyaluksen evakuoinnin aikana Rajavartiolaitos valmistautui lähettämään helikopterin onnettomuusalukselle ja osallistumaan vinssausoperaatioon. Tällä kertaa apua ei kuitenkaan tarvittu.

Rajavartiolaitoksen ja kansainvälisen yhteistyön kantimet meriturvallisuuden edistämiseksi punnitaan huhtikuun 2. päivänä Selkämerelle järjestettävässä Polaris 2019 -yhteistoimintaharjoituksessa. Polaris 2019 on Arktisen rannikkovartiostofoorumin yhteistoimintaharjoitus, jonka skenaario keskittyy lento- ja meripelastukseen, massaevakuointiin, hätähinaukseen sekä laivapalotilanteeseen. Operatiivinen harjoitus on tärkeä askel kuljettaessa kohti entistä tiiviimpää yhteistyötä arktisten maiden rannikkovartiostoviranomaisten välillä.

Yhteistyö on välttämätöntä, mutta ei kuitenkaan yksin riittävä. Rajavartiolaitoksen suorituskykyinen kalusto ja osaava henkilöstö ovat tietenkin merellisten pelastusoperaatioiden kivijalka. Monialaonnettomuudet vaativat harjaantuneen henkilöstön lisäksi vahvoja hätähinauskykyisiä, helikoptereiden tukeutumiseen soveltuvia ja ympäristövahinkojen torjuntaan kykeneviä monitoimivartiolaivoja, jotta pelastustoimet kyetään aloittamaan viivytyksettä ja tilanteen paheneminen voitaisiin estää. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turva on tällä hetkellä ainoa Rajavartiolaitoksen aluksista, joka täyttää nämä vaatimukset. Suomen rannikko on pitkä ja merialue laaja, joten nyt on tarvetta kiirehtiä Rajavartiolaitoksen kahden vanhentuneen vartiolaivan korvaaminen suorituskykyisemmillä aluksilla. Vartiolaiva Turva toimii tässä hyvänä mallina.

Suuri merellinen monialaonnettomuus voi valitettavasti olla edessämme milloin tahansa, eikä sen tapahtumapaikkakaan ole etukäteen tiedossa. Tilanteen hoitamisesta, ihmishenkien pelastamisesta ja ympäristövahinkojen torjunnasta vastaa silloin Rajavartiolaitos. Onnistuminen tässä vaativassa työssä on varmistettava riittävillä resursseilla ja suorituskykyisellä kalustolla.

Pasi Kostamovaara
kenraalimajuri
Rajavartiolaitoksen päällikön sijainen