Suomen ulkorajavalvonta eurooppalaisin silmin

Markku Hassinen Julkaisupäivä 5.7.2019 10.10 Blogit SM

Markku HassinenVapaan liikkuvuuden Schengen-alueen yhtenä keskeisimmistä edellytyksistä on, että jäsenvaltioiden ulkorajavalvonta on järjestetty luotettavasti. Keskinäisen luottamuksen ylläpitämiseksi on rakennettu erillinen arviointijärjestelmä, jossa jäsenvaltiot arvioivat toisiaan säännöllisesti Euroopan unionin komission tukemana. Arviointikäyntien ensisijaisena tarkoituksena on todentaa, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisiä säädöksiä, mutta samalla myös löytää hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää koko Euroopassa.

Suomen ulkorajavalvonnan taso arvioitiin viimeksi kesäkuussa 2018, jolloin joukko EU:n jäsenmaiden ja komission asiantuntijoita vieraili Suomessa. Arviointivierailua isännöi Rajavartiolaitos Suomen kansallisesta rajaturvallisuudesta vastaavana viranomaisena. Delegaatiot kiersivät laajasti Suomea perehtyen maasto- ja merirajojen valvontaan sekä rajatarkastuksiin satamissa, lentoasemilla ja itärajan rajanylityspaikoilla. Arvioinnista laadittu raportti valmistui alkuvuodesta 2019, minkä perusteella Euroopan unionin neuvosto vahvisti kuluvan vuoden keväällä Suomelle annettavat kehittämissuositukset. Nyt on siten aika vetää yhteen johtopäätökset ja laatia suunnitelma arvioinnissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Kokonaisuudessaan voimme olla tyytyväisiä arvioinnin tuloksiin, sillä suomalaisen rajaturvallisuuden peruskivet ovat eurooppalaisin silmin hyvissä kantimissa. Suomen rajaturvallisuusjärjestelmä ja kansallinen rajaturvallisuusstrategiamme todettiin kaiken kaikkiaan erittäin korkeatasoiseksi. Lisäksi poliisin, tullin ja rajan viranomaisyhteistoiminta samoin kuin viranomaisten yhteiset tietojärjestelmät arvioitiin esimerkillisiksi. Kiitosta sai myös Suomen aktiivinen osallistuminen Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin koordinoimaan yhteistoimintaan. Suomi onkin osallistunut useita vuosia yhteisiin operaatioihin Välimerellä ja muualla Euroopassa ja näin tukenut valvontaa siellä, missä paine on ollut kovinta.

Arvioinnissa löydettiin toki myös kehityskohteita. Keskeisimmäksi puutteeksi nostettiin esille resurssiemme puutteet pitkän ulkorajan valvonnassa, erityisesti äkillisten rajatilanteen muutosten yhteydessä. Tältä osin viesti on selvä, sekä koulutettua henkilöstöä että modernia valvontatekniikkaa tarvitaan lisää. Oman osansa lisätarpeisiin tuovat uudet eurooppalaiset vaatimukset ja lainsäädäntö, jotka vievät turvallisuutta eteenpäin, mutta samalla edellyttävät rajavartijoiden määrä lisäämistä. Muun muassa yhteisen rajanylitystietojärjestelmän toimeenpano, matkustajatieto ja -lupajärjestelmän perustaminen sekä eurooppalaisen raja- ja merivartioston kasvattaminen edellyttävät myös meiltä suomalaisilta lisätoimia ja resursointia.

Olemme valitettavasti nähneet viime vuosina osittaista rakoilua jäsenvaltioiden välisessä luottamuksessa ulkorajavalvonnan toimimattomuuden vuoksi. Ranskan, Itävallan, Saksan, Tanskan, Norjan ja Ruotsin päätökset palauttaa väliaikaisesti valvonta EU:n sisäisille rajoille, ovat olleet tästä näkyvä merkki. Rajaturvallisuuden ammattilaisen silmin sisärajavalvonnan operatiivinen vaikuttavuus on kuitenkin varsin vaatimaton, sillä Schengenin haasteita ei pystytä ratkaisemaan yksinomaan eurooppalaisilla sisärajoilla tehtävillä toimenpiteillä. Toimiva ulkorajavalvonta ja yhteistyö muun muassa EU:n naapurimaiden kanssa ovatkin avainasemassa tulevaisuuden ratkaisuja kartoitettaessa.

Suomi aloittaa heinäkuussa 2019 EU:n neuvoston puheenjohtajana, joten olemme tällöin entistä tarkemman seurannan kohteena. Vaikka Suomella on ennestään vahva maine EU:n ulkorajoistaan hyvin huolehtivana jäsenvaltiona, "rajaturvallisuuden suurvaltana", menneisyyden saavutuksiin ei ole syytä tuudittautua. Rajaturvallisuus perustuu panostuksiin ja kovaan työhön - sitä on tehtävä joka päivä yhteiseksi hyväksi.

Kontra-amiraali Markku Hassinen

Raja- ja meriosaston päällikkö

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita