Tämän vuoden helmikuussa asetettiin Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanke. Hankkeen tehtävänä on tukea pelastustoimen uudistusta rakentamalla yhdenmukaisia perusteita pelastustoimen suunnittelun, toiminnan ennakoinnin ja johtamisen tueksi. Suorituskykyhanke kestää vuoden 2021 loppuun.

Suorituskyvyllä kuvataan järjestelmien, henkilöstön, materiaalin ja toimintatapojen muodostamaa kokonaisuutta, jolla kyetään saavuttamaan pelastustoimelle asetetut tavoitteet tietyssä tehtävässä. Suorituskykyhankkeessa määritellään ja analysoidaan pelastustoimen nykyiset suorituskyvyt ja -vaatimukset kansallisella ja alueellisella tasolla. Tavoitteena on myös paikantaa mahdolliset poikkeamat nykyisten suorituskykyjen ja -vaatimusten välillä niin pelastustoiminnassa, onnettomuuksien ehkäisyssä kuin varautumisessa ja väestönsuojelussa.

Lisäksi hankkeessa kehitetään muun muassa riskimallintamisen ennustettavuutta, pelastustoimen tietoperustaa sekä vahvistetaan sopimuspalokuntatoiminnan toimintaedellytyksiä. Kaikkiaan eri osahankkeita eli työpaketteja on kymmenen.

Suorituskykyhanke pohjaa vuosina 2015-19 toteutettuun laajaan pelastustoimen uudistushankkeeseen, jossa tuotettiin kaikkiaan 97 kehittämisehdotusta. Lisäksi hyödynnetään muita pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja oppeja.

Pelastustoimen kehittäminen perustuu tutkittuun ja analysoituun tietoon

Suorituskykyjen ja -vaatimusten määrittely ja vertailu edellyttää yhtenäistä tietoperustaa. On pohdittava, mitä tietoa meillä jo on, mitä meiltä puuttuu ja mitä tietoa tarvitsemme muilta toimijoilta nyt ja tulevaisuudessa toimintamme mitoittamisen ja kehittämisen tueksi. Lisäksi tarvitsemme rohkeutta kerätä tietoa tehtävistä, jotka eivät menneet aivan siten kuin piti sekä kykyä analysoida kerättyä tietoa.

On myös pohdittava, miten hankkeessa kerätty tieto viedään lopulta käytännöiksi. Sosiaali- ja terveyspuolella suorituskyvyistä ja suorituskykyvaatimuksista on jo pitkään kerätty ja analysoitu tietoa. Tätä tietoa on viety käytäntöön esimerkiksi Hyvät käytännöt -toimintamallin kautta.

Suorituskykyvaatimusten analyysin tarkoituksena on tuottaa yhdenmukainen tapa arvioida pelastusalan toimintaa ja sen kehittämisen tarpeita. Hankkeen tuloksia tuleekin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pelastustoimen resurssien kehittämisessä.

Siirtyminen tietoperusteiseen johtamiseen ja toimintatapaan muuttaa jokapäiväisen toimintamme perusteita, omia asenteitamme ja käyttäytymistämme pelastustoimessa. Murros on jo lähtenyt liikkeelle, mutta sen vauhti tulee parin seuraavan vuoden aikana kiihtymään. Haastankin teidät kaikki mukaan työhön. On aika katsoa tulevaisuuteen.

Teija Mankkinen
erityisasiantuntija