Sisäministeriö järjesti Säätytalolla elokuun lopussa kick off -tilaisuuden pelastustoimen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän toimeenpanosta. Tilaisuuden tavoitteena oli avata suunnittelumallia ja siihen liittyvää työskentelytapaa pelastustoimen viranomaisille ja muille toimijoille. Luonnollisesti haluttiin myös kerätä osallistujilta näkemyksiä, kommentteja ja parannusehdotuksia mallin kehittäjille jatkotyöstämistä ja -toimeenpanoa varten. Tilaisuuteen osallistui noin viisikymmentä edustajaa muun muassa sisäministeriön pelastusosastolta, pelastuslaitoksilta, hyvinvointialueilta, aluehallintovirastoista ja Pelastusopistosta.

Suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avulla pelastustoimen palvelutarvetta ja suorituskykyä on mahdollista määritellä yhtenäisesti valtakunnallisella, alueellisella ja hyvinvointialueiden pelastustoimien tasoilla. Suunnittelumalli jakautuu karkeasti toimintaympäristön analysointiin, vaikuttavuus- ja vaikutustavoitteiden kirjaamiseen, tehtävien tunnistamiseen, suorituskykyvaatimusten määrittelyyn sekä tehtävien hoitamisessa tarvittavien kyvykkyyksien tunnistamiseen.

Suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla ja pelastustoimen eri tasoilla vuoden 2023 alusta alkaen. Käyttöönottoa varten on tarkoitus julkaista käsikirja, joka auttaa mallin ymmärtämisessä ja sen toimeenpanossa. Mallia ja siihen kuuluvia materiaaleja täsmennetään ja täydennetään yhteistyöstä saatujen kokemusten sekä kehittämistyön seurauksena syksyn 2022 aikana. Hyvinvointialueiden tulee laatia vuoden 2023 aikana uudet palvelutasopäätökset, joiden valmisteluun ja pelastustoimen palvelutason hahmottamiseen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän malli antaa hyvän tuen.

Kick off -tilaisuudessa esiteltiin ohjausjärjestelmää ja kerättiin palautetta

Tilaisuuden avasi pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, jonka avaussanojen jälkeen käytiin koko suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä vaihe vaiheelta läpi. Tämän jälkeen osallistujat pohtivat pienryhmissä eri vaiheisiin liittyviä kysymyksiä sekä alueellisista että paikallisista näkökulmista. Tilaisuuden päätti Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Laiho puheenvuorollaan suorituskyvyn johtamisesta tiedon avulla.

Tilaisuudessa kerätty, ja sen jälkeen saatu, palaute oli rohkaisevaa. Malli nähtiin pääasiassa johdonmukaisena ja tarpeellisena pelastustoimelle. Hyvänä pidettiin, että alaa pyritään kehittämään valtakunnallisesti suunnitelmallisella ja määrätietoisella tavalla. Käyttöönoton tuloksena saatavia yhtenäisiä ohjeita ja toimintamalleja pidettiin tärkeänä. Kehittämisehdotuksina esille nostettiin muun muassa toiveita mallin yksinkertaistamisesta ja konkretisoimisesta. Suunnittelumallin jalkauttaminen henkilöstön kaikille tasoille nähtiin erittäin tärkeänä.

Ohjausjärjestelmää jalkautetaan pelastusalalle syksyn aikana

Suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän toimeenpano jatkuu kuluvan syksyn aikana yhteistyössä pelastustoimen eri toimijoiden ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Esimerkiksi Satakunnan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten kanssa mallin prosessikulku käydään yhteistyössä läpi, ja Helsingin pelastuslaitoksen ja Puolustusvoimien kanssa kehitetään yksittäisten kyvykkyyksien sisältöjä ja kuvauksia. Aluehallintoviraston kanssa pohditaan puolestaan kyvykkyyksiä ja suorituskykyvaatimuksia toiminnan valvonnan näkökulmasta. Pelastusopiston kanssa arvioidaan kyvykkyyksien vaikutuksia pelastusalan tutkinto- ja täydennyskoulutuksien opetus- ja toteutussuunnitelmiin. Myös pelastusalan järjestöille toteutetaan viranomaisten kick off -tilaisuutta vastaava tilaisuus syksyn aikana.

Samalla mallin kehittämisessä mukana olevat henkilöt vaikuttavat käynnissä olevien hankkeiden ja kehittämistöiden sisältöihin. Esimerkkeinä ovat muun muassa pelastuslain sekä toimintavalmiuden suunnitteluohjeen uudistaminen, pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän yhdenmukaistamishanke, palvelutasopäätös- ja vähimmäistietosisältöasetusten valmistelu sekä pelastustoimen strategiatyö. Tärkeitä näkökulmia kehitystyölle ovat esimerkiksi pelastustoimen lainsäädännöstä ja strategiasta nousevat vaikuttavuustavoitteet, joiden muodostamista on tarkoitus pohtia yhteistyöviranomaisten ja -toimijoiden kanssa vaikuttavuustyöpajoissa. Mukana keskustelussa ovat pelastustoimen lisäksi Puolustusvoimat, poliisi, Rajavartiolaitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Pelastustoimen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä on kehitetty vuosien 2020-2021 aikana toimineen Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet hankkeen (ns. Suorituskykyhanke) jatkotyönä. 

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet

Olli Ryhänen
erityisasiantuntija
@ryhisman
Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana sisäministeriön pelastusosastolla päätehtävänään pelastustoimen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän toimeenpano.