Julkisuudessa eri toimijat ovat esittäneet vaihtelevia arvioita siitä, miten harvaan asuttujen alueiden poliisia vahvistetaan tai ei vahvisteta ensi vuonna, tai pysytetään vain nykyinen poliisimäärä. Asia edellyttää selventämistä.

Jos eduskunta myöntää ensi vuodeksi poliisille esitetyn 5,8 miljoonan euron lisärahan hallituksen talousarvioesityksen mukaisesti, on poliittinen tahtotila, että tästä 3,3 miljoonaa euroa käytetään kokonaisuudessaan harvan asutuksen alueille. Näitä ovat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi.

Tarkoitus on myös vahvistaa kaupunkilähiöissä poliisin ennalta estävää työtä mm. lisäämällä lähipoliisin henkilöresursseja. Ennalta estävä työ on yhteiskunnallisesti tärkeää tilanteessa, jossa vihapuhe ja vastakkainasettelu lisääntyvät. Toimimalla ihmisten arjessa pystytään konkreettisesti auttamaan ihmisiä. Sitä kautta toivottavasti voidaan myös vahvistaa luottamusta poliisin ja muiden viranomaisten toimintaan.

Lähiöpoliisien toimintaan on ensi vuonna tarkoitus kohdentaa 2,5 miljoonaa euroa. Poliisihallitus on jo alustavasti pyytänyt poliisiyksiköiltä lisäesityksiä rahoituksen kohdentamiseen sinne, missä on suurin tarve. Sisäministeriön johdolla on myös valmisteltu uutta poliisin kansallista ennalta estävän toiminnan strategiaa, joka julkaistaan nyt vuoden lopulla.

Lisärahoitusta on esitetty niin, että ensi vuonna Suomessa olisi noin 7250 poliisivirkaa.

Lopulliset päätökset poliisin rahoituksen kohdentamisesta tehdään vasta kun eduskunta on päättänyt vuoden 2019 budjetista. Kaiken kaikkiaan määrärahaa on esitetty niin, että ensi vuonna Suomessa olisi noin 7250 poliisivirkaa, kun nyt poliiseja on noin 7200. Poliisihallitus kohdentaa voimavarat poliisin yksiköille tarkoituksenmukaisesti.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Lappiin saadaan yhdeksän poliisia lisää, mikä näkyy Lapissa poliisin toimintavasteaikojen lyhenemisenä. Lisäys mahdollistaa Lapin poliisilaitoksen varallaolojärjestelmän purkamisen ja vahvistaa virkapukuisten poliisien näkyvyyttä ja valmiutta koko alueella.

Poliisitoimi on saanut viime vuosina toimintansa kannalta kriittisen tärkeitä määrärahalisäyksiä poliisien määrän ylläpitämiseksi. Vuoden 2017 talousarvioon saatiin 8,5 milj. euron lisäraha hallituksen linjausten pohjalta. Tämän lisäyksen avulla poliisien määrä säilyi entisellään ja erityistoimia pystyttiin kohdistamaan erityisesti väkivaltaisiin ääriliikkeisiin puuttumiseen sekä tehokkaaseen maastapoistamiseen. Määrärahalla on myös ylläpidetty poliisin suorituskykyä, vahvistettu nettipoliisitoimintaa sekä varmistettu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoa.

Lisäksi on muistettava, että määrärahatarkistuksista osa menee aina kasvaviin toimitilakustannuksiin ja teknologiseen kehittämiseen, joita ilman poliisi ei voi toimia kentällä tehokkaasti.

Sisäministeriö huolehtii poliisin toimintaedellytyksistä ja on sitoutunut nyt esitettyjen lisämäärärahojen täysimääräiseen käyttöön poliisin vahvistamiseen paikallisesti. Poliisihallitus kohdentaa rahat hallituksen linjausten mukaisesti ja kukin poliisilaitos käyttää resurssit paikallisesti.

Sisäministeriön tavoitteena on vahvistaa hallinnonalan talouden pitkäjänteistä suunnittelua.

Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman turvallisin maa. Tämä tilanne ei ole itsestäänselvyys, vaan edellyttää jatkuvaa työtä kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimintaympäristön haasteisiin varaudutaan riskiarvioilla ja ennakoivilla analyyseilla. Sisäministeriön tavoitteena on vahvistaa hallinnonalan talouden pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä tulevina vuosina niin, että haasteisiin pystytään vastaamaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Risto Lammi
ylijohtaja
sisäministeriö
@RistoLammi