Suojelupoliisi käy parhaillaan läpi ehkäpä suurinta muutosta koko viraston historiassa. Rakennamme uutterasti uutta toimintatapaa, jotta pystyisimme toimimaan aiempaa tehokkaammin ja monipuolisemmin kansallisen turvallisuuden ytimessä. Meidän tehtävämme on kansallista turvallisuutta uhkaavien ilmiöiden tunnistaminen sekä niiden ennalta estäminen oikea-aikaisesti. Uuden tiedustelulainsäädännön ja siihen liittyneiden perustuslain muutosten myötä käsite "kansallinen turvallisuus" on vihdoin saatu myös suomalaiseen lainsäädäntöön. On erittäin perusteltua, että kansallinen turvallisuus on nostettu myös sisäministeriön uudessa konsernistrategiassa keskeiseksi painopisteeksi.

Perinteisesti toimintamme kulmakiviä ovat olleet terrorismintorjunta, vastatiedustelu ja turvallisuusselvitykset. Ne tulevat olemaan keskiössä jatkossakin, mutta niiden lisäksi Suojelupoliisin yksi keskeisimmistä tehtävistä on ennakoivan ja merkityksellisen tiedustelutiedon tuottaminen valtionjohdon päätöksenteon tueksi. Tätä tarkoitusta varten Suojelupoliisin on kyettävä muuttumaan aidoksi tiedustelupalveluksi turvallisuuspoliisin roolia unohtamatta. Samalla Suomeen on luotava tiedustelukulttuuri, jotta valtionjohto osaa kysyä ja vaatia meiltä omaa päätöksentekoaan tukevaa tietoa.

Tiedustelupalvelu tuottaa valtionjohdolle päätöksenteon tueksi tietoa

Tämä kaikki voi kuulostaa hieman mystiseltä, mutta sitä se ei lopulta ole. Tiedustelupalvelun tehtävänä on tuottaa valtionjohdolle ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tueksi sellaista tietoa, mitä se ei voi saada mistään muualta. Oikea-aikainen tieto on valtionjohdolle hyvin tärkeää, sillä muutokset turvallisuusympäristössä ovat aiempaa nopeampia, vaikeatulkintaisempia ja potentiaalisilta vaikutuksiltaan dramaattisempia.

On tärkeää huomata, että tiedustelulla ei kuitenkaan tuoteta tietoa mistä tahansa ilmiöistä, vaan toimivaltuuksien käyttö on rajattu tarkkaan kesäkuun alussa voimaan tulleessa siviilitiedustelulaissa. Tiedonhankintaa voidaan suorittaa tiedustelutoimivaltuuksilla liittyen vain kaikkein vakavimpiin kansallista turvallisuutta uhkaaviin ilmiöihin, jotka on lueteltu laissa yksiselitteisesti. Sekin on hyvä huomata, että Suomen tiedustelulait ovat puolustukselliset eli tietoa voidaan hankkia vain, jos tosiseikoilla pystytään osoittamaan konkreettinen uhka kansalliselle turvallisuudelle.

Mitä uusi tiedustelulaki sitten käytännössä tarkoittaa? Se toi Suojelupoliisille mahdollisuuden seurata rajat ylittävää verkkoliikennettä ja antoi myös toimivallan toimia ulkomailla. Tämä on olennaisen tärkeää, koska valtaosa kansallisen turvallisuuden vakavista uhkista on luonteeltaan kansainvälistä, rajat ylittävää alkuperää. Uudet lait parantavat Suojelupoliisin toimintamahdollisuuksia erityisesti verkkoympäristössä.

Terrorismintorjunnassa teemme tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa

On kuitenkin hyvä huomata, että Suojelupoliisi ei voi jatkossakaan suoriutua tehtävistään ilman muiden viranomaisten tukea ja toimivia kumppanuuksia, vaan yhteistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi terrorismintorjunnassa teemme jatkossakin tiivistä yhteistyötä muiden poliisiyksiköiden ja viranomaisten kanssa. Yhteistyötä painotetaan myös sisäministeriön konsernistrategissa, ja se on Suojelupoliisillekin tärkeä strateginen painopiste. Ylipäätään on tervetullutta, että sisäministeriö on laatinut hallinnonalalle yhteisen konsernistrategian. Yhteistyössä on voimaa ja yhdessä saamme äänemme paremmin kuuluviin. Strategian kirjaukset kansallisesta turvallisuudesta kuvaavat hyvin Suojelupoliisin toimintaa ja koko hallinnonalan kannalta on tärkeää, että kansallisen turvallisuuden termi vakiintuu nyt, kun se on saatu lisättyä myös perustuslakiin.

Me emme hanki tietoa vain itsellemme vaan valtionjohdon ja kumppaniemme käyttöön. Pohjimmiltaan Suojelupoliisin toiminnassa on edelleen kyse suomalaisen demokratian puolustamisesta ja Suomessa asuvien ihmisten suojelemisesta.

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö
@pelttariantti