Kuluneen kesän aikana olemme saaneet lukea ankarista helleaalloista, kuivuudesta ja maastopaloista ympäri Eurooppaa. Euroopassa on tänä kesänä palanut enemmän maastoa kuin koskaan aikaisemmin, tähän mennessä jo yli 750 000 hehtaaria. Elokuun aikana Suomi lähetti Kreikkaan kahdessa rotaatiossa yhteensä 50 pelastustyöntekijää auttamaan voimakkaiden maastopalojen sammuttamisessa. Kreikan valmiussiirto oli ensimmäinen laatuaan, ja se on osa yhteistä eurooppalaista kriiseihin varautumista ja vastaamista. On tärkeää, että Suomi on mukana tukemassa muita Euroopan maita, jotta saamme vastavuoroisesti apua esimerkiksi suurten maastopalojen sammuttamiseen, jos tarpeen.

Eurooppalaisen solidaarisuuden osoittamisen lisäksi tavoitteena on tuoda kotiin arvokkaita oppeja maastopalojen sammuttamisesta äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. Kreikkaan lähetetyt pelastustyöntekijät ovat saaneet arvokasta kokemusta niin haastavista olosuhteista, uusien varusteiden käyttämisestä, kuin toimimisesta lentosammutuskaluston kanssa. Ilmastonmuutos on tuonut voimistuneet luonnonkatastrofit lähelle, ja meidän tulee varautua sään ääri-ilmiöistä johtuvien onnettomuuksien ja ongelmien lisääntymiseen myös Suomessa.  

Varautumista muuttuviin turvallisuustilanteisiin on vahvistettava

Ilmastonmuutoksen lisäksi huolta aiheuttaa myös Euroopan turvallisuustilanteen radikaali muutos. Ukrainassa on käyty Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa jo puoli vuotta, eikä loppua ole näkyvissä. Kansainväliset konfliktit ovat heijastuneet myös Suomeen, kun esimerkiksi sotaa Ukrainasta paenneet ovat hakeneet turvaa Suomesta.  Samaan aikaan Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet NATO:n jäsenyyttä. Suomi on edelleen turvallinen maa, ja viranomaiset ovat varautuneet poikkeuksellisiinkin tilanteisiin. Pelastustoimella on kokemusta, osaamista ja toimintamalleja yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseksi niin normaalissa arjessa kuin poikkeustilanteissakin. 

Turvallisuusympäristön muuttuessa on kuitenkin selvää, että varautumistamme väestön ja infrastruktuurin suojaamiseen sekä viranomaistoiminnan häiriöttömään jatkumiseen erilaisissa tilanteissa on vahvistettava entisestään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suomessa on esimerkiksi Euroopan kattavin väestönsuojaverkosto, mutta sen kuntoa tulee ylläpitää ja kehittää vastaamaan nykyvaatimuksia. 

Pelastustoimi on lähipalvelu, joka kärsii henkilöstöpulasta

Ongelmat pelastajien riittävyydessä ja saatavuudessa ovat jo nykypäivää pelastustoimessa.  Haasteita ammattitaitoisen työvoiman ja sopimushenkilöstön rekrytoinnissa esiintyy kaikilla alueilla. Rekrytointihaasteita on sekä harva-alueilla että kasvukeskuksissa. Suuntaukselle ei ole näköpiirissä helpotusta, sillä arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä eläköityy noin 1400 pelastajaa. Lisäksi tarvitaan 1 000 uutta pelastajaa. Lisäpelastajatarve johtuu toimintavalmiuden nostamisesta lakisääteiselle tasolle ja varallaoloa korvaavista ratkaisuista. Myös sopimuspalokunnat tarvitsevat uusia jäseniä hälytysosastoihin; selvitysten mukaan yli 60-vuotiaiden jäsenten osuus on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Pelastustoimi on lähipalvelu. Arjen turvaaminen, tehokas toiminta suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa sekä väestönsuojeluvalmius poikkeusoloissa edellyttävät riittävää määrää pelastajia. Jos uusien pelastajien koulutukseen ja rekrytointiin ei panosteta, pelastustoimen kyky vastata muuttuvan kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteisiin heikkenee. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hätätilanteissa apu tulee hitaammin ja pienemmin voimin paikalle. Tilanteen korjaaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, ja siksi pelastustoimen koulutus- ja kehittämisresurssit on turvattava nyt ja tulevaisuudessa. 

Pelastustoimen riittävät koulutusmäärät on turvattava

Pelastustoimen voimavaratarpeisiin on pikaisesti löydettävä pitkäkestoisia ja pysyviä ratkaisuja. Pelastusalan ja hätäkeskuspäivystäjien valtakunnallisesta koulutuksesta vastaavan Pelastusopiston rahoituspohja on kestämättömällä pohjalla, mihin tarvitaan korjausliike. Pelastusalan työvoimatarpeisiin on vastattava ja pelastustoimen palveluverkko turvattava. 

Priorisoinnit syntyvät poliittisen päätöksenteon myötä. Veronmaksajien rahat on käytettävä viisaasti, mistä eduskunnalla ja hyvinvointialueiden päättäjillä on suuri vastuu. Teemme toimialalla parhaamme, että palvelut on järjestetty yhdenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Pelastustoimen tulee pystyä turvaamaan jokaista Suomessa asuvaa ja olevaa niin arjessa kuin kriisissä. 

Kimmo Kohvakka
pelastusylijohtaja
@KimmoKohvakka

Suomi lähettää kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija-apua Kreikan metsäpalojen torjuntaan

Kuva: Sami Perttilä