Turvallinen, avoin ja kansainvälinen Suomi

Kai Mykkänen Julkaisupäivä 20.2.2019 13.26 Blogit SM

Kai MykkänenPelkoon ja pois sulkevaan nationalismiin käpertyvä Suomi näivettyy. Lapsemme ansaitsevat turvallisen, avoimen ja kansainvälisen Suomen samassa paketissa. Se onnistuu, mutta vain jos teemme päättäväisesti töitä ja olemme valmiita vaikeisiinkin valintoihin.

Julkistimme tänään hallituksen lisätoimenpiteitä seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. 21 toimenpidettä kohdistuu seksuaalirikoksiin yleensä tekijästä riippumatta. On kuitenkin rikostilastojen perusteella totta, että tietyistä kansainvälisen suojelun lähtömaista tulevat ovat selvästi yliedustettuina seksuaalirikoksista epäiltyjen joukossa. Tämän lakaiseminen maton alle olisi karhunpalvelus koko ulkomaalaisyhteisölle. Siksi ohjelmassa on 30 toimenpidettä, jotka tähtäävät siihen, että lakeja rikkova vähemmistö ei aiheuttaisi pelkoa ja leimaisi moitteettomasti käyttäytyvää ulkomaalaisten enemmistöä. Käyn tässä toimia läpi neljässä korissa.

1. Huolta aiheuttavien valvonta (3, 4, 5, 6)

Linjausten periaatteena on, että suojelemme vainoa pakenevia ja ylläpidämme samalla turvallisuutta sekä reagoimme jyrkästi törkeisiin rikoksiin. Turvapaikkaprosessissa enemmistöä on suojeltava leimaantumiselta pitämällä huolta aiheuttava vähemmistö tarkemmin valvonnassa. Huolta aiheuttavien turvapaikanhakijoiden tarkkailu on jo järjestetty. Nyt esitämme, että kielteisen päätöksen tapauksessa mahdollistetaan säilöön otto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella poliisin harkinnan mukaan (4.1).

Tasavallan presidentti kiinnitti uudenvuoden puheessaan huomiota siihen, että jos meiltä turvaa hakenut itse muuttuukin turvattomuuden lähteeksi, se herättää erityisen voimakkaita ajatuksia. Siksi esitämme, että suojelun asema voitaisiin törkeisiin rikoksiin Suomessa syyllistyneeltä poistaa, vaikka hän turvattomaan kotimaahan palauttamisen kiellon nojalla jäisikin väliaikaisella oleskeluluvalla Suomeen (3.1). Karkotuksen uhka on voimakkain pelote seksuaalirikollisuuden estämisessä ja tämä on signaali siihen suuntaan.

Tämän vuoden keskeinen haaste on estää se, että laittomasti Suomessa oleskelevien määrä kasvaa rajusti. Esitämme, että lainvoimaisen käännytyspäätöksen saaneisiin vastaanottopalveluiden piiristä poistettuihin sovelletaan velvollisuutta ilmoittautua viranomaiselle säännöllisesti (4.2). Tämä on ainoa tapa ylläpitää käsitystä heidän olinpaikoistaan ja mahdollistaa voimakkaammat toimet velvoitetta tai muita lakeja rikkovia kohtaan.

Olennaista on estää pimeän työn markkinoiden laajentuminen. Esitämme käytäntöä, jossa työnantaja saa automaattisesti tiedon puuttuvasta työskentelyoikeudesta tulorekisterin kautta (6.1) ja toisaalta työnantajaan kohdistettaisiin kovempia rangaistuksia laittoman työvoiman hyväksikäytöstä (6.2).

2. Suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen (7, 8, 9)

Uhkiin puuttumisen ohella toinen keskeinen kokonaisuus on sen varmistaminen, että kaikki Suomessa asuvat kiinnittyvät Suomen perusnormeihin (fyysinen koskemattomuus, sukupuolten yhdenvertaisuus). Esitämme valmistelua, jonka lähtökohtana olisi edellyttää oleskeluluvan pysyväksi muuttamisen ja kansalaisuuden myöntämisen yhteydessä yhteiskunnan sääntöjen peruskurssin suorittamista sekä työikäisten osalta usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa terveydelliset poikkeusperusteet huomioiden (7.1).

Tuo vaatimus saattaa tuntua kovalta ja olen paljon sitä pohtinut. Joudun kuitenkin esittämään itselleni ja muille vastakysymyksen: Olisiko oikein hyväksyä se, että osa ei omaksu sääntöjä tai jää pysyvästi aktiivielämän ulkopuolelle? Eikö lopulta ole tämän ryhmän etu, että teemme kaikkemme heidän kiinnittymiseen aktiiviyhteiskuntaan niin, että mahdollisimman harva jäisi vain kotipiiriin vähille kontakteille muuhun yhteiskuntaan? Sen suuntainen ghettoutuminen on valitettavasti Ruotsissa kääntynyt kansainvälisyyttä vastaan.

Vaikka pysyvän oleskeluluvan edellytykset eivät täyttyisi, ketään ei kuitenkaan karkoiteta, jos suojelutarve jatkuu. Silloin myönnetään uusi määräaikainen oleskelulupa. Vaikka suojelutarve olisi poistunut, oleskelulupaa voi hakea tiiviiden perhesiteiden perusteella, jos esimerkiksi puoliso työskentelee Suomessa tai lapset elävät täällä.

Valitettavasti seksuaalirikoksiin syyllistyneiden joukossa on ollut myös Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia. Turvapaikkojen pitkät käsittelyajat ovat johtaneet siihen, että osa esimerkiksi vuonna 2015 Suomeen saapuneista voi pian jo hakea kansalaisuutta. Kansalaisen karkottaminen seksuaalirikosten perusteella on mahdotonta. Siksikin on tärkeä varmistua riittävästä kotoutumisajasta ja kiinnittymisestä Suomeen ennen kansalaisuuden myöntämistä (7.2). Jälleen kyse on myös siitä, ettei pieni vähemmistö leimaa ulkomaalaistaustaisten enemmistöä.

Vastinparina vaatimuksille meidän on tehostettava nopeaa työllistymiseen ja opiskeluun tähtäävää kotoutumista. Voisi olla kaikkien etu, että suojelun takia oleskeluluvan saaneelle voitaisiin myöntää palkkatuki ilman työttömyysvaatimusta. Erityisesti tarvitaan lisää perhelähtöisen kotoutumisen toimia, joiden avulla myös suurperheiden vanhemmat osallistuvat kursseille ja esimerkiksi osa-aikaisiin työjaksoihin kerryttäen samalla työ- ja opiskeluhistoriaa.

3. Internet turvalliseksi lapsille (10, 11, 12)

Se tarkoittaa riittäviä valtuuksia ja resursseja nettipoliisille sekä facebookin ja teleoperaattorien kaltaisten toimijoiden vastuiden ja velvoitteiden selkeyttämistä (10). Se tarkoittaa, että autamme kouluissa ja nuorisopalveluissa nuoria ymmärtämään netissä houkuttelun - rokotus nettihoukuttelua vastaan (11). Se tarkoittaa myös riittävää tukea nuorille uhreille traumojen minimoimiseksi (12).

4. Kadut ja lähiöt turvallisiksi nuorille (13, 14)

Se tarkoittaa ennen kaikkea riittävää ja varhaista tiedonvaihtoa nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kesken, jotta huolta aiheuttaviin tilanteisiin päästään puuttumaan ajoissa. Se tarkoittaa myös riittäviä valtuuksia ja kykyjä hyödyntää nopeasti kaupunkikameroiden ja muun teknisen valvonnan materiaaleja rikoskierteen katkaisemiseksi.

Osa toimenpiteistä edellyttää lisärahoitusta nopeasti. Niihin hallitus palaa myöhemmin tehdessään esityksen lisätalousarviosta eduskunnalle.

Hallituksen lisätoimenpiteet seksuaalirikollisuuden ennalta ehkäisyyn ja torjuntaan (2019)

Kai Mykkänen
Sisäministeri
@KaiMykkanen

 

Julkaistu alun perin osoitteessa https://kaimykkanen.fi/.

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita