Vaikka lumi on Kainuusta jo sulanut ja lumisade vaihtunut metsäpalovaaraan, viime vuoden vaihteen tykkylumitilanne ja sitä seurannut sähkönjakelun suurhäiriö on edelleen tiiviisti kainuulaisten mielessä. Tapahtuneella on ollut selvästi vaikutusta maakunnan varautumisen kehittämiseen. Kainuussa ollaan todella hyvällä asenteella valmistelemassa varautumista osana maakuntauudistusta.

Kainuun maakuntauudistuksen varautumisen vastuuvalmistelija Juha Kärkkäinen kertoo, että Kainuussa lähdettiin varautumisen valmisteluihin takamatkalta verrattuna moneen muuhun maakuntaan. Kainuussa ei ollut valmiina maakunnallisia yhteisen varautumisen rakenteita, ja siinä mielessä valmistelu on aloitettu nyt puhtaalta pöydältä. Vaikka valmistelu ei ole mikään urheilukilpailu, Kainuu on kirinyt takamatkaa kiinni isoin harppauksin.

Kainuun Oma maakunta -tilaisuudessa pidettiin varautumistyöpaja

Oma maakunta -maakuntakierros ulottui kaikkiin 18 maakuntaan huhti-kesäkuun aikana. Kainuussa varautumisesta pidettiin oma työpaja. Pieni, mutta tärkeälle asialle omistautunut joukko pohti varautumisen asioita innostuneesti ja asiantuntemuksella. Varautumisen työpajaan osallistuneen Kainuun sote-yhtymähallituksessa luottamushenkilönä vaikuttavan kuhmolaisen Minna Karjalaisen mielestä varautumisen valmistelu on tärkeä osa maakuntauudistusta.

- Varautumisen valmistelun yhteydessä voidaan kehittää yhteistoimintaa ja siten kykyä nopeaan reagointiin erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, Karjalainen toteaa.

Varautuminen on yhteinen asia

Kaikki työpajaan osallistuneet olivat varsin yhtä mieltä siitä, että varautuminen on yhteinen asia ja varautumisen alueellista yhteensovittamista varten tarvitaan toimivat yhteistyörakenteet. Mukaan varautumisyhteistyöhön tarvitaan esimerkiksi maakunnan eri toimialat sekä maakunnan alueella yhteistyöviranomaiset, vapaaehtoisjärjestöt ja elinkeinoelämä. Maakunnallisten edustajien lisäksi myös kunnan mukana olo koettiin tarpeelliseksi. Minna Karjalainen näki tärkeänä, että maakunnallisen ja paikallisen varautumisen suunnittelun sekä valmiuden yhdyspinnat ovat eheät ja vuorovaikutus on tiivistä.

- Valmiusfoorumin keskeisiksi tehtäviksi näkisin laajempien strategisten linjojen luomisen, toiminnan arvioinnin sekä yhteistyön lähimaakuntien valmiusfoorumien kanssa, Minna Karjalainen summaa.

Kainuun maakuntauudistuksen ohjausryhmä hyväksyi 25.6 kokouksessaan varautumisen työryhmässä valmistellun toimintamallin alueellisen varautumisen yhteensovittamisen rakenteesta, joka toimii jatkossa yhteisen varautumisen verkostomaisena alustana Kainuun maakunnan alueella.

Tykkylumitilanteesta oppia tulevien häiriötilanteiden varalle

Kainuun pelastuslaitoksen johto on kiertänyt eri tilaisuuksissa jakamassa tykkylumitilanteen kokemuksia ja ennen kaikkea kertomassa mitä tilanteesta voidaan ottaa opiksi, jotta tulevat maakunnat pystyisivät varautumaan tämänkaltaisiin häiriötilanteisiin entistä paremmin.

Tapahtuneista onnettomuuksista ja häiriötilanteista oppimisen lisäksi maakuntauudistuksen yhteydessä on oiva mahdollisuus paitsi parantaa varautumisen tasoa, niin myös muuttaa varautumisen ja toiminnan jatkuvuudenhallinnan painopistettä yhä enemmän ennakoivaan suuntaan. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kansallisen ja alueellisten riskinarvioiden laatiminen sekä turvallisuustoimintaympäristön ja sen muutosten ennakoiva arviointi, mihin perustuen yhteiset varautumistoimenpiteet on hyvä jatkossa suunnitella ja toteuttaa.

Sään ääri-ilmiöt otettava riittävästi huomioon riskiarvioissa

Erilaiset sään ääri-ilmiöt on otettava riskinarvioita laadittaessa riittävällä painoarvolla huomioon. Viimeisen puolen vuoden aikana olemme Suomessa nähneet tykkylumitilanteiden lisäksi kevään tulvat, poikkeuksellisen pitkän kuivan ajanjakson metsäpalovaroituksineen sekä kesän ensimmäiset myrskyt. Sään ääri-ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen, eikä tulevina vuosina päästä todennäköisesti helpommalla.

Suomalainen malli pärjää kansainvälisessä vertailussa

Suomalaisen yhteiskunnan varautumisen taso ja kokonaisturvallisuusmalli kestävät erinomaisesti kansainvälisen vertailun. Meillä on ylläpidetty hyvää siviilivalmiutta sotilaallisen maanpuolustuksen rinnalla niin kansallisesti kuin alueellisesti. Siinä suhteessa kaikki varautumisen parissa työskentelevät voivat olla tyytyväisiä aikaansaannoksiinsa.

Tuleen ei pidä kuitenkaan jäädä makaamaan, vaan tavoitteeksi pitää asettaa että aina voimme varautua paremmin, Suomen siviilivalmiutta on vara nostaa vielä ainakin pari pykälää. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinta onnistuu sitä paremmin, mitä huolellisemmin olemme erilaisiin uhkiin yhteistyössä varautuneet, kansalaisten omaa vastuuta ja omatoimista varautumista unohtamatta. Me sisäministeriössä teemme näissä varautumistalkoissa oman osuutemme, yhdessä maakuntien, pelastuslaitosten ja muiden viranomaisten kanssa.

Markus Viitaniemi
johtava asiantuntija
sisäministeriö

Kirjoittaja toimii Maakuntien varautumisen kehittämisohjelman koordinaattorina ja oli sisäministeriön edustajana mukana Kajaanissa 5.6 järjestetyn Kainuun Oma maakunta-tilaisuuden varautumisen työpajassa.