Työlupien saamisen kestosta on kirjoitettu viime viikkoina paljon. Asia on tärkeä, sillä työvoiman maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys, jos haluamme, että hyvinvointiyhteiskuntamme säilyy sellaisena kuin olemme siihen tottuneet. Suomalaisten syntyvyys on ennätysalhaista, eikä työikäistä väestöä riitä omasta takaa työelämän tarpeisiin. Rinteen hallitusohjelman mukaan työperäinen maahanmuutto on yksi keskeisistä keinoista edistää työllisyyden kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä.

Myös sisäministeriön tavoite on huolehtia työperäisen maahanmuuton sujuvuudesta. Tarvitsemme Suomeen osaajia ulkomailta. Jo keväällä 2018 erityisasiantuntijoiden oleskelulupaprosessia sujuvoitettiin siten, että ensimmäinen oleskelulupa voidaan nyt myöntää kerralla kahdeksi vuodeksi yhden sijaan. Samaan aikaan haettavaksi tuli niin sanottu startup-oleskelulupa, jonka tavoitteena on helpottaa kansainvälisten osaajien maahanmuuttoa ja yrittäjyyttä. Se on herättänyt kiinnostusta erityisesti teknologia-alan osaajissa.

Hallitusohjelmassa yhtenä toimenpiteenä työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi on esitetty työlupien hallinnon siirtämistä sisäministeriöstä myös työ- ja elinkeinoministeriön ohjaukseen. Tätä selvitetään parhaillaan.

Maahanmuuttovirasto myöntää jo nykyisin oleskelulupia toiseksi eniten juuri työnteon perusteella. Työlupaprosessi ei kuitenkaan palvele riittävän hyvin työnantajia ja työntekijöitä. Ongelmat otetaan vakavasti ja niihin etsitään aktiivisesti ratkaisuja. On kuitenkin selvää, että pelkällä hallinnollisella siirrolla työlupien käsittelyaika ei lyhene. Tarvitaan resursseja ja panostusta digitalisaatioon.

Migri tähtää digitalisaation edelläkävijäksi valtiolla

Maahanmuuttovirasto on yksi digitalisaation edelläkävijöistä valtionhallinnossa. Kyselyn mukaan viraston sähköistä Enter Finland -asiointipalvelua suosittelisi 96 % käyttäjistä. Maahanmuuttovirasto on myös rakentanut yhdessä Verohallinnon sekä Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa tekoälypohjaisen chatbot-verkoston, joka neuvoo ulkomaalaisia yrityksen perustamisessa. Verkosto on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Eduskunnassa käsittelyssä olevan maahanmuuttohallinnon henkilötietolain myötä automaattinen päätöksenteko Maahanmuuttovirastossa olisi todellisuutta alkuvuodesta 2020. Tämä koskisi ennen kaikkea työlupia. Lupien myöntäminen nopeutuisi, koska suoraviivaisten hakemusten käsittely tapahtuisi automaattisesti.

Nykyisin prosessia hidastaa osaltaan se, ettei hakemuksessa ole tarvittavia tietoja päätöksen tekemistä varten. Maahanmuuttovirasto kysyy tällöin lisätietoja, mikä saattaa viedä paljonkin aikaa. Tässä asiakasviestinnällä ja ohjeistuksella on merkittävä rooli – niin hakemuksia vastaanottavissa suurlähetystöissä kuin Maahanmuuttovirastossakin. Maahanmuuttovirasto onkin panostanut asiakasviestintään muun muassa juuri tekoälyn avulla: Kamu-chatbot on toukokuusta 2018 opastanut Migrin verkkosivuilla asiakkaita yleisimmissä kysymyksissä. Seuraavaksi Kamu alkaa tukea asiakkaita Enter Finland -verkkopalvelun käytössä. Kamu on käynyt kymmeniätuhansia keskusteluja vuodessa.

Nämä ovat konkreettisia keinoja, joilla maahanmuuttohallinto pyrkii entistä sujuvampiin lupaprosesseihin.

Pelkät sujuvat lupaprosessit eivät yksin riitä houkuttelemaan työvoimaa tänne Pohjolaan. Myös suomalaisella yhteiskunnalla on tehtävää asenteissa. Ylen 21.10.2019 julkaiseman selvityksen mukaan maahanmuuttajien on edelleen vaikea saada töitä tai päästä työhaastatteluun. Pelkkä ulkomainen nimi saattaa olla esteenä.

Koko yhteiskunnan on parannettava juoksuaan siinä, kuinka otamme vastaan tänne työhön tulevat ihmiset ja heidän perheensä. Sama pätee jo täällä oleviin maahanmuuttajiin. Jos sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei ota sujuakseen, meidän on turha yrittää kilpailla osaavasta työvoimasta muiden maiden kanssa. Merkittävässä asemassa ovat myös riittävät englanninkieliset palvelut, kuten päivähoito, koulut ja mahdollisuus asioida viranomaisten kanssa suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi.

Sisäministeriö on sitoutunut edistämään työvoiman maahanmuuttoa hallitusohjelmassa sovituilla tavoilla. Kyse on hallituksen, viranomaisten ja työelämän yhteisestä tavoitteesta, johon pääsemiseksi parhaat keinot löytyvät rakentavalla yhteistyöllä.

Jorma Vuorio
ylijohtaja
@vuoriojorma