Aloitan iloisena ja innostuneena uudessa tehtävässäni pelastusylijohtajana. Luotan vahvasti tulevaan työyhteisööni ja koko pelastusalan kenttään - yhteisellä työllä meillä on mahdollisuus kehittyä yhä paremmiksi.

Pelastustoimi on paremmassa kunnossa kuin koskaan

Suomalainen pelastustoimi on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Taannoiset suuret uudistukset ovat kantaneet vahvaa hedelmää. Olemme jälleen keskellä uudistusta – mutta lähtökohtamme ovat erinomaiset.

Kansalaiset arvostavat pelastustointa ja luottavat sen henkilöstöön erittäin vahvasti. Tästä kuuluu kiitos kaikille alamme toimijoille.

Pelastustoimen uudistamisen perustelut ovat vain vahvistuneet

Olemme tunnistaneet alallamme myös runsaasti kehittämisen kohteita. Hallitusohjelman, sisäisen turvallisuuden selonteon sekä pelastustoimen strategian suuntaviivat pelastustoimen uudistukselle ovat edelleen ajankohtaiset ja niiden taustaperustelut ovat vain vahvistuneet muuttuvassa turvallisuusympäristössämme.

Julkisen talouden paineet ovat todellisuutta ja vaikuttavuutta on edelleen etsittävä toimintaa kehittämällä ja alan toimijoiden ja verkoston yhteisellä työllä. Pelastustoimen palvelujen on kehityttävä toimintaympäristön uusien vaatimusten mukaisesti. Kybertoimintaympäristö ja pelastustoimen digi- ja teknologiahankkeet mahdollistavat uusia innovaatioita, mutta myös kansallisen ja kansainvälisen mittakaavan järjestelmähankkeita ja investointeja tarvitaan.

Pelastuslaitoksista on tullut kohta viisitoistavuotisen taipaleensa aikana esimerkillisiä alueellisia toimijoita. On tärkeää, että uudistuksessa vahvuudet siirretään uuteen hallintomalliin täysimääräisinä ja työ kehittämiskohteissa jatkuu katkeamatta myös ylimenokaudella.

Koko henkilöstöstä on pidettävä huolta

Pelastustoimen on pidettävä koko henkilöstövoimavarastaan huolta. Kaikki tekevät yhteisin tavoittein ja arvoin työtä, johon yhteiskunta luottaa ja jota se arvostaa. Tartumme siis pelastustoimen kehittämiseenkin yhdessä, koska kaikkia tarvitaan.

Turvalliset ja tehokkaat työmuodot varmistetaan tutkimuksella ja kehittämisellä. Koulutusjärjestelmän on varmistettava vaatimusten mukainen osaaminen kaikissa tehtävissä.

Järjestökenttä ja sen vapaaehtoiset ovat suomalaisen pelastustoimen vahvuus. Sopimuspalokunnat ovat suomalaisen pelastustoimen ominaisuus. Järjestelmä tuo joustavuutta suorituskyvyn skaalautumiseen päivittäisistä tilanteista suuronnettomuuksien kautta poikkeusoloihin. Tästä järjestelmästä pidämme kiinni.

Silmät ja korvat auki uusille ajatuksille

Aloittaessani nyt nopean perehtymisjakson sidosryhmiemme kanssa, suhtaudun kaikkeen kehittämiseen avoimesti. Tärkeintä on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan ja Suomessa asuvien turvallisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Haluan, että kynnys ottaa minuun yhteyttä on matala.

Pelastustoimi on koko yhteiskunnan yhteistä työtä, pelastuslaki velvoittaa käytännössä kaikkia yksittäisistä kansalaisista kaikkiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteisöihin. Jokainen on tärkeä turvallisuuden rakentamisessa.

Häiriötilanteisiin varautumisen ja kansallisen valmiuden merkitys korostuu

Varautuminen eli suunnittelu ja valmistelut erilaisiin häiriötilanteisiin on isäministeriön hallinnonalalla tavattoman tärkeä tehtävä. Varautumisen tavoite on varmistaa, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa ja kansalaiset saavat välttämättömät palvelut. Kansallisessa järjestelmässä alueellinen ja paikallinen varautuminen on jatkuvasti tärkeää. Maakunnan alueella varautumisen yhteensovittaminen on jatkossa maakuntien tehtävä. Sisäministeriö koordinoi tätä alueellista ja paikallista varautumista valtakunnallisesti.

Itse pidän pelastustoimen kansallisesta ja kansainvälisestä valmiudesta huolehtimista ja sen kehittämistä myös pelastusylijohtajan ensisijaisena ja erityisenä tehtävänä.

Tahdon vielä kiittää edeltäjääni pelastusylijohtaja Esko Koskista kaikista niistä hyvistä lähtökohdista, joista voimme nyt jatkaa alan työtä ja kehittämistä.

Katso videolta uuden pelastusylijohtajan mietteitä virkakautensa alussa

Kimmo Kohvakka
Pelastusylijohtaja
@KimmoKohvakka