Pelastustoimen materiaalinen varautuminen tukee pelastustoiminnan suorituskykyä. Sen tarkoituksena on turvata materiaalien riittävyys erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Korona ja laajamittaiset maastopalot ovat osoittaneet, että tilanteet ovat pidempiä, kaikkialla on kysyntää samoista materiaaleista ja olemme riippuvaisempia toimittajien resurssitiedoista.

Toimintaympäristön muutokset haastavat perinteisen materiaalisen varautumisen

Pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvat erilaiset nopeasykliset, äkilliset ja pitkäkestoiset onnettomuudet ja häiriötilanteet voivat aiheuttaa suoraan tai välillisesti pelastustoimen materiaalien saatavuudelle haasteita.

Jos esimerkiksi pelastuslaitos käyttää kaikki kemikaalipukunsa yhdessä vaarallisen aineen onnettomuustehtävässä, seuraavia pukuja saadaan toimittajilta mahdollisesti vasta viikkojen tai jopa kuukausien päästä. Tällä hetkellä kansallista tai alueellista varastointia tai tietoa muiden alueiden materiaaleista ei ole. Pelastuslaitos ei uudessa äkillisessä vaarallisen aineen onnettomuudessa välttämättä pystyisi tehokkaaseen torjuntatyöhön nopeasti, ellei olisi varautunut ajoissa materiaalien osalta.

Kesän 2018 maastopalot osoittivat uusia tarpeita varautumiseen

Häiriötilanteiden ja onnettomuuksien kehittymisen nopeus ja laajuus voivat myös aiheuttaa muutoksia pelastustoimen palvelutarpeessa. Tämä voi johtaa muutoksiin materiaalien kysynnässä ja saatavuudessa.
Esimerkiksi kesällä 2018 oli pitkään jatkunut maastopalokausi, joka vei pelastustoimen resursseja.

Paloletkuja ei tämän takia pystytty huoltamaan siinä tahdissa kuin olisi ollut tarve. Tilanne oli hankala koko Euroopan osalta, koska samanaikaisesti oli maastopaloja useassa eri maassa. Kysyntä paloletkujen osalta oli niin suurta, ettei niitä pystynyt ostamaan edes rahalla.

Toimintaympäristön muutokset ja pelastustoimen riskianalyysien vaatimat varautumistarpeet haastavat perinteisen materiaalisen varautumisen, jota tulee jatkossa tarkastella laajemmin osana muun yhteiskunnan muutosta. 

Perinteisestä materiaalien varastoinnista on siirryttävä kohti laajempaa materiaalien saatavuuden ja materiaalivirtojen hallintaa, joiden avulla tuetaan ja ylläpidetään pelastustoimen suorituskykyä. Saatavuuden varmistaminen nykytilanteessa vaatii uutta osaamista muun muassa logistiikasta ja sopimusperusteisesta varautumisesta. Korona on osoittanut, ettemme välttämättä saa toimittajilta tavaraa silloin, kun sitä tarvitaan.

Materiaalisen varautumisen hanke käynnistyy vuoden 2022 alussa

Pelastustoimen materiaalisen varautumisen uudistamista on tehty viime vuoden kesäkuusta alkaen. Valmistelussa on tunnistettu keskeisimmät kehittämistarpeet. 

Näiden kehittämistarpeiden edistämiseksi sisäministeriö käynnistää ensi vuoden alussa pelastustoimen materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden hankkeen, joka koostuu viidestä työpaketista. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun saakka. 

Tavoitteena on saada materiaalisesta varautumisesta yhtenäinen kuva koko pelastustoimen osalta. Samalla selvitetään ja luodaan pelastustoimen tarpeita vastaava materiaalien kriittisyysluokitus. Materiaalien kriittisyysluokituksella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, mitä materiaaleja olisi oleellista varastoida niiden saatavuuden tai suorituskyvyn tuottamisen näkökulmasta. Kun olemme määritelleet materiaalien kriittisyysluokitukset, voimme tukea paremmin pelastustoimen vastuulla olevien materiaalien hallintaa ja varastointia alueellisesti ja valtakunnallisesti. 

Varautumista kehitetään verkostomaisessa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

Hanke kytkeytyy pelastustoimen uudistukseen ja tukee hyvinvointialueen tietoon perustuvaa johtamista. Hanke liittyy myös valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista, jonka mukaan viranomaiset selvittävät kansallisen tason materiaaliset valmiudet operoida laajoissa ja pitkäkestoisissa onnettomuustilanteissa tai vakavissa häiriötilanteissa. 

Haluamme hankkeen työpaketeissa työskennellä verkostomaisesti yhdessä pelastustoimen toimijoiden kanssa, jotta voimme saada erilaisia näkemyksiä ja ideoita valmistelua varten varten. Toivomme alan toimijoilta aktiivista osallistumista parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. 

Marko Hottinen
erityisasiantuntija
pelastusosasto