Väestönsuojat tarjoavat suojaa erityisesti sotilaallista uhkaa vastaan

Jussi Korhonen Julkaisupäivä 5.2.2019 16.32 Blogit SM

Jussi KorhonenVäestönsuojista on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua muun muassa Helsingin Sanomien lukijapalstalla. Eikä ihme, sillä koskettaahan väestön suojaaminen meistä jokaista tavalla tai toisella.

Miksi väestönsuojia siis rakennetaan?

Väestönsuojien ensisijaisena tarkoituksena on suojata väestöä erityisesti sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Toisin kuin monissa muissa maissa, joissa väestönsuojat on varattu vain viranomaisille tai maan johdolle, Suomessa väestönsuojat on tarkoitettu suojaamaan koko väestöä - eli ihan meitä kaikkia Suomessa oleskelevia ihmisiä. Väestönsuojilla on Suomessa aina myös normaaliolojen käyttötarkoitus, esimerkiksi asuintalojen varastotiloina, liikuntahalleina tai metroasemina. Väestönsuojat pitää kuitenkin pystyä tyhjentämään ja ottamaan käyttöön 72 tunnin kuluessa.

Suomessa on myös edelleen lähinnä suurissa kaupungeissa yleisiä väestönsuojia, jotka on tarkoitettu suojaksi liikkuvalle väestölle ja niille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla.

Väestönsuojien on kyettävä suojaamaan ihmisiä räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä terveydelle vaarallisilta aineilta. Pelastuslain mukaan rakennustyön yhteydessä on huolehdittava, että rakennukseen tai sen läheisyyteen rakennetaan väestönsuoja, joka on riittävän iso suojaamaan rakennuksessa asuvia, työskenteleviä tai muuten oleskelevia ihmisiä.

Suomi ei ole tinkinyt väestönsuojelusta

Monissa Pohjois-Euroopan maissa suunnitellaan ja käynnistetään nyt uudelleen suojarakentamista ja väestönsuojeluun tähtäävien valmiuksien kehittämistä. Suomessa tästä ei ole missään vaiheessa tingitty: meillä väestön suojaamisen velvoitteita ja suorituskykyä on ylläpidetty pitkäjänteisesti. Väestönsuojelulla on Suomessa pitkät, jo toisen maailmansodan ajalta olevat perinteet, vaikka säädökset ja muut toiminnan suunnittelun ja järjestämisen perusteet ovatkin muuttuneet ajan myötä.

Sisäministeriön vuonna 2007 hyväksymä väestön suojaamisen strategia on linjauksiltaan edelleen täysin relevantti. Siinä todetaan muun muassa, että yleisenä tavoitteena on suojata väestöä normaaliolojen onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, ettei ihmishenkiä menetetä puutteellisten suojaamismahdollisuuksien takia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että normaalioloissa väkeä evakuoidaan ja ihmiset suojautuvat asuin- tai muihin sisätiloihin.

Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai evakuointien avulla.

Pelastustoimen valmiutta ja varautumista kehitetään jatkuvasti

Pelastustoimen viranomaisten valmiuteen ja varautumiseen sekä viranomaisyhteistyöhön liittyvää toimintaa on kehitetty viime vuosina muun muassa pelastustoimen uudistuksen yhteydessä (2018) ja tämän vuoden alusta voimaan tulleilla pelastuslain muutoksilla.

Pelastustoimen viranomaisille kuuluvat väestönsuojelutehtävät edellyttävät laajaa yhteistyötä eri viranomaisten, kuntien, järjestöjen ja laitosten kanssa. Pelastusviranomaisten on lain mukaan varauduttava väestönsuojelutehtävien hoitamiseen etukäteen tehtävillä suunnitelmilla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sodan ajan uhkien ja niiden vaikutusten arvioimista, henkilöstön kouluttamista ja evakuointeihin varautumista. Myös toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittaminen on pelastusviranomaisten vastuulla.

Sekä pelastustoimintaa että väestönsuojelua koskevat suunnitelmat on päivitettävä ja tarvittaessa uusittava vuoden kuluessa pelastuslain muutosten voimaantulosta. Käytännössä siis kuluvan vuoden aikana pelastuslaitokset tulevat tekemään ja päivittämään pelastustoimintaa ja väestönsuojelua koskevat suunnitelmansa. Sisäministeriö päivittää myös kansallisen tason suunnitelmat.

Taustalla sotilaalliset uhkakuvat

Suomessa väestön suojaamista määrittävät periaatteet ja uhkakuvat perustuvat lähinnä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan.

Suomalaisen yhteiskunnan kokonaismaanpuolustuksen ja -turvallisuuden sekä siviiliväestön suojaamisen lähtökohtana on kymmeniä vuosia ollut, että Suomeen kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön tai sillä uhkaamisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Samaan päätyy myös juuri julkaistu kansallinen riskiarvio. Siviiliväestön suojaaminen perustuu siis samoihin uhkakuviin kuin sotilaallinen maanpuolustus. Samalla kun Suomi varautuu maan puolustamiseen, on kyettävä suojaamaan väestöä ja turvaamaan yhteiskunnan toimintakyky.

Jussi Korhonen
varautumisjohtaja, pelastusosaston siviilivalmiusyksikön päällikkö

@KorhonenJussi

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita