Sisäministeriö järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyä käsittelevän kaksipäiväisen seminaarin 25.–26.9.2017.

Eri toimijoita yhdistäneessä seminaarissa oli kaksi keskeistä teemaa, terrorismin herättämät pelot ja se, miten voimme ennalta ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista entistä tehokkaammin.

Terrorismin herättämä pelko on terroristien tavoite

Pelokkaat ihmiset toimivat eri tavoin kuin kanssaihmisiin luottavat ja ympäristönsä turvalliseksi tuntevat ihmiset. Pelko herättää tarpeen löytää syyllisiä. Pelko lisää polarisaatiota ja tarvetta jakaa ihmiset meihin ja muihin. Pelko lisää pelkoa ja vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti.

Terrorismiin liittyvää pelkoa on vaikea hallita tosiasioilla. Uhrilukujen vertailu ei helpota pelon hallinnassa vaan se saattaa lisätä epäilystä siitä, että ihmisten pelkoa ja turvattomuutta ei oteta vakavasti. Esimerkiksi tapaturmissa kuolee vuosittain noin 2 500 ihmistä. Iso osa tapaturmista tapahtuu kotona tai muuten tutussa ympäristössä. Tästä huolimatta tapaturmat eivät herätä ihmisissä pelkoa.

Tärkeää on myös se, että mediassa ei ole näyttäviä ja dramaattisia tarinoita vakavista tapaturmista, joita voi tapahtua kenelle tahansa. Terrorismin herättämä pelko uppoaa syvälle perusturvallisuutemme ja heikentää tunnetta siitä, että voimme hallita omaa elämäämme.

Turun tapahtumien jälkeen väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisy koetaan entistä tärkeämmäksi

Turussa 18.8.2017 tapahtuneiden puukotusten johdosta eri viranomaisten halu ja tarve saada lisää tietoa ja koulutusta väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseen liittyen on suuri. Sisäministeriöön on tullut runsaasti koulutuspyyntöjä, ja samaa kertovat myös poliisin edustajat.

Paikallisesti toimivat yhteistyöverkostot järjestävät koulutusta ja tästä on esimerkkinä syksyllä järjestettävä Turun Tietotalo-seminaari. Tietotalo on seminaari, joka kokoaa eri toimijat yhteen ja jossa käsitellään väkivaltaista radikalisoitumista paikallisesta näkökulmasta. Myös sisäministeriössä mietitään, miten koulutustarpeeseen voitaisiin vastata. Poliisi osallistuu koulutustalkoisiin jatkossakin siinä määrin, kun resurssit antavat siihen mahdollisuuden.

Keskustelukanava uupuu

Ehkä suurimmaksi ongelmaksi väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn kannalta koetaan tällä hetkellä sellaisen kanavan puute, johon voi ottaa yhteyttä kun huoli herää läheisen tai jonkun muun henkilön tai ryhmän väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Poliisilla on käytössä nettivinkki, mutta tätä ei koeta riittäväksi.

Näyttää siltä, että pelkän vinkkikanavan lisäksi tarvitaan kanava, jonka kautta on mahdollista keskustella omista havainnoista. Taustalla lienee pelko siitä, että jos oma arvio onkin väärä, voi tästä koitua paljon harmeja muille ihmisille. Samalla koetaan huolta siitä, että jos havainnosta ei kerrota eteenpäin, voi tapahtua jotain todella vakavaa.

Kansallisessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (2016) on tätä koskeva toimenpide, mutta se ei ponnisteluista huolimatta ole edennyt siten kun olisi toivottu.

Koordinaatiota tarvitaan

Toinen seminaarissa esiin tullut tärkeä asia on selkeyttää ennalta ehkäisevän työn koordinaatiota paikallisella tasolla. Eri puolilla maata on luotu erilaisia järjestelmiä, jotka toimivat vaihtelevasti. Saattaa myös olla niin, että järjestelmä on paikallisella tasolla luotu, mutta eri toimijoilla ei ole siitä riittävästi tietoa.

Sisäministeriö tulee käynnistämään tähän liittyen selvityshankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa sekä paikallisen että kansallisen toiminnan ja ohjauksen tueksi. On myös tärkeää huolehtia siitä, että poliisin ja muiden toimijoiden yhteistyö toimii saumattomasti kaikkien poliisilaitosten alueella.

Tarja Mankkinen
kehttämispäällikkö