Sisäministeriön blogi

Vapaa liikkuvuus on voitava palauttaa Schengen-maiden välille mahdollisimman pian 

Maria Ohisalo Julkaisupäivä 1.12.2020 9.29 Blogit

Sisäministeri Maria Ohisalo.

Kulunut vuosi on ollut hyvin poikkeuksellinen koska Schengen-maat eivät ole voineet toteuttaa vapaata liikkuvuutta täysimääräisesti koronapandemian takia. Myös Suomessa olemme kansanterveydellisistä syistä joutuneet palauttamaan valvonnan Suomen ja muiden Schengen-maiden välille.

Ratkaisu ei ole ollut helppo, koska vapaa liikkuvuus Schengen-alueen sisällä kytkeytyy EU:n neljään perusvapauteen eli tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen. Schengen on yksi EU:n keskeisistä saavutuksista ja liikkumisen tulisi olla häiriötöntä. 

Schengen-alueella asuu yli 400 miljoonaa ihmistä, joista 40 % asuu sisärajojen läheisillä alueilla. Vaivattomat ja jopa huomaamattomat rajanylitykset mahdollistavat työssäkäynnin toisessa maassa sekä mahdollistavat rajat ylittävien ystävyyssuhteiden luomisen. Vapaalla liikkuvuudella on myös merkittävä rooli Euroopan taloudellisessa hyvinvoinnissa. Tarkastukset sisärajoilla hidastavat kuljetuksia ja lisäävät kuljetuskustannuksia, joka heijastuu tuotteiden hintoihin. Euroopan parlamentin tutkimuskeskus arvioi vuonna 2016, että valvonnan palauttaminen koko Schengen-alueelle pienentäisi EU:n BKT:ta 0,14% eli valvonnan negatiiviset vaikutukset mitataan miljardeissa ja sadoissa miljardeissa euroissa.

Schengen-foorumin tavoitteena tiiviimpi yhteistyö ja luottamuksen rakentaminen 

Euroopan komission perustama Schengen-foorumi kokoontui eilen ensimmäistä kertaa. Foorumiin osallistui komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, varapuheenjohtaja Margaritis Schinas, sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson, Schengen-valtioiden ministereitä ja europarlamentaarikkoja. Tavoitteena on mahdollistaa tiiviimpi yhteistyö ja luottamuksen rakentaminen Schengen-maiden välillä ja tulemme jatkamaan keskustelua Schengenin kehittämisestä kevään aikana. 

Painotin eilen puheenvuorossani, että tiukkojen vapaata liikkuvuutta rajoittavien toimien tulee olla viimesijainen keino. Samanaikaisesti jäsenvaltioilla pitää olla tehokkaat menetelmät, jotka voidaan ottaa käyttöön uhkatilanteissa. Meidän täytyy vakavasti pohtia, mitä vaihtoehtoja tai täydentäviä toimia sisärajavalvonnalle voidaan kehittää, aivan kuten teemme myös kansallisesti. Tässä uskon itse vahvasti, että avainasemassa on löytää tasapaino vapaan liikkuvuuden ja tehokkaiden valvontamenetelmien välille, perus- ja ihmisoikeudet turvaten.

On tärkeää EU-tasolla muodostaa yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan haluamme kehittää Schengen-aluetta ottaen huomioon niin teknologisen kehityksen kuin muuttuneen turvallisuusympäristön. 

Loppukeväästä 2021, todennäköisesti toukokuussa, saamme komissiolta uuden strategian Schengenin tulevaisuudesta. Samalla käynnistyy myös Schengenin arviointi- ja valvontamekanismiasetuksen, sekä Schengenin rajasäännöstön ja viisumiprosessien digitalisointia koskevien asetusten uudistaminen. 

Ihmisten vapaata liikkuvuutta jo vuodesta 1995

Schengenin sopimus allekirjoitettiin 35 vuotta sitten, ja ihmisten vapaa liikkuvuus toteutui konkreettisesti sisärajatarkastusten poistuttua Schengen-valtioiden välillä vuonna 1995. Suomi liittyi Schengeniin vuonna 2001. Vapaa liikkuvuus Schengen-alueella tarkoittaa, että Suomesta voi matkustaa esimerkiksi Viroon tai Saksaan ilman rajatarkastuksia. Se helpottaa ja nopeuttaa sekä ihmisten että tavaroiden liikkumista maasta toiseen. 

Schengen-alueeseen kuuluu 22 EU-maata sekä Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein. Maat ovat sopineet yhdenmukaisesta valvonnasta ulkorajoillaan ja siitä, ettei sisärajoilla suoriteta rajatarkastuksia tiettyjä poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Ulkorajalla tarkoitetaan Schengen-valtion ja Schengeniin kuulumattoman valtion välistä rajaa ja sisärajalla kahden Schengen-valtion välistä rajaa. 

Jäsenvaltio voi palauttaa valvonnan sisärajoilleen, jos sen sisäiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuu merkittävä uhka. Muuttoliikekriisiin ja erityisesti luvattomaan edelleen liikkumiseen vedoten Itävalta, Saksa, Tanska, Ruotsi ja Norja ovat jatkaneet sisärajavalvontaa vuodesta 2015. Lisäksi Ranska on jatkanut valvontaa terrorismiuhkaan vedoten saman ajan. Keväällä 2020 lähes kaikki Schengen-maat palauttivat valvonnan sisärajoilleen koronan takia, mutta pääosa maista on jo luopunut siitä ja siirtynyt muihin virusta rajoittaviin toimenpiteisiin. 

Suomessa valmistellaan vaihtoehtoisia toimia

Suomessa odotamme tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavaa tartuntatautilain muutosta, jossa säädetään tarkemmin matkustajien testaamisesta ja karanteeneista. Tavoitteena on, että koronatartuntoja estettäisiin kohdistamalla toimia riskiperusteisesti Suomeen saapuviin matkustajiin lentoasemilla, satamissa ja maarajoilla. Terveysturvallisuuden varmistamiseksi joudumme jatkamaan sisärajavalvontaa kunnes meillä on vaihtoehtoinen, toimiva terveysturvallisuusmalli käytössä meidän rajoilla. 

Maria Ohisalo
sisäministeri
@MariaOhisalo

Lisää kommentteja