Afganistanin pelastus- ja evakuointioperaatiota on akuutin vaiheen jälkeen arvioitu monesta eri kulmasta, ja sitä on pidetty yleisesti onnistuneena. Julkisuudessa on näkynyt ansaitusti etenkin ulkoministeriön virkakunnan ja Puolustusvoimien toiminta paikan päällä Afganistanissa.

Kaikkiaan operaatio oli historiallinen suoritus, johon liittyi lukuisia toimijoita niin kentällä kuin kotimaassa. Useiden ministeriöiden ja Puolustusvoimien lisäksi mukana olivat muun muassa sisäasiainhallintoa edustaneet Maahanmuuttovirasto, Rajavartiolaitos, Suojelupoliisi, poliisi ja pelastustoimi.

Pelkästään valtionhallinnon puolelta operaatioon osallistui aktiivisesti noin sata virkahenkilöä, joista suuri osa sisäministeriön hallinnonalalta. Tilanne osoitti jälleen suomalaisen virkatyön korkean laadun. Usein parjatuista siiloista ei ollut tietoakaan, vaan valtionhallinto taipui haastavassa tilanteessa sujuvaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön.

Evakuointipäätökset pystyttiin tekemään nopeasti

Loppukesästä Afganistanin turvallisuustilanne heikkeni hyvin nopeasti, mikä yllätti koko kansainvälisen yhteisön. Siten myös hallituksen ratkaisut afganistanilaisten evakuoimisesta Suomeen tehtiin lopulta hyvin nopealla aikataululla ulkomaalaislakiin pohjautuen. Ensimmäinen päätös valmisteltiin vain muutamissa tunneissa: perjantaina 13.8. tilanteen todettiin olevan sellainen, että evakuointipäätös olisi tehtävä vielä saman päivän aikana. Tätä päätöstä täydennettiin vielä kahdesti, sunnuntaina 15.8. ja tiistaina 24.8.

Sisäministeriön, ulkoministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat olivat tehneet runsaasti taustatyötä etenkin hallituksen päätöksiä edeltäneellä viikolla ja viikonloppuna. Keskusteluihin oli kytketty myös muut keskeiset viranomaiset, ja välillä yhteyttä oli pidetty yötä myöten.

Maahanmuuttoviraston tilannekeskus koordinoi viranomaisyhteistyötä

Afganistanista evakuoidut tuotiin Suomeen EU:n pelastuspalvelumekanismin koordinoimilla evakuointilennoilla. Vastaanotosta Suomessa vastasi Maahanmuuttovirasto, joka hoiti tehtävän upeasti. Maahanmuuttovirastossa toimiva tilannekeskus oli johtovastuussa, ja se tekikin evakuointeihin liittyvää työtä lähes ympäri vuorokauden.

Lentokentällä tilannekeskus vastasi viranomaisyhteistyön koordinoinnista. Esimerkiksi Rajavartiolaitos hoiti tarvittavat rajamuodollisuudet, ja sairaanhoitohenkilökunta huolehti akuuteista terveyteen liittyvistä tarpeista. Myös Helsingin pelastuslaitoksen pelastus- ja ensihoitotiimi osallistui operaatioon ja oli mukana ensimmäisellä lennolla.

Sittemmin Maahanmuuttovirasto on majoittanut evakuoidut vastaanottokeskuksiin eri puolille maata siihen saakka, kunnes he saavat oleskeluluvat. Myös vastaanottokeskuksissa heille on järjestetty esimerkiksi tarvittavia akuutteja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Kohtaamiset viranomaisten kanssa vaikuttavat luottamukseen Suomea kohtaan

Evakuoidut ovat antaneet suomalaisille virkahenkilöille kiitosta tavasta, jolla evakuointi järjestettiin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Evakuoidut pystyivät luottamaan siihen, että Suomen viranomaisten kanssa asiat sujuvat järjestelmällisesti ja inhimillisellä lämmöllä. Sisäministerinä olen kuullut monelta taholta kehuja etenkin Maahanmuuttoviraston toiminnasta.

Näillä kohtaamisilla ja Maahanmuuttoviraston henkilöstön ammattitaidolla on varmasti suuri merkitys siinä luottamuksessa, jota evakuoidut jatkossa tuntevat Suomea ja suomalaista virkakuntaa kohtaan. Evakuoinneilla onkin merkitystä myös laajemmin afgaani- ja maahanmuuttajayhteisöille. Toimillaan Suomi osoitti, että se toimii luotettavasti ja tarjoaa apua kansalaisilleen sekä henkilöille, joista se on luvannut kantaa vastuun.

Olen kiitollinen niin Maahanmuuttoviraston ja sisäministeriön henkilöstölle kuin muillekin hallinnonalamme toimijoille, jotka uurastivat varmistaakseen henkilöiden sujuvan ja turvallisen saapumisen Suomeen. Valmistelut hoidettiin erinomaisesti, nopeasti ja hyvällä viranomaisyhteistyöllä, ja samalla huomioitiin ihmisten tarpeet erittäin vaikeassa tilanteessa. Myös muille ministeriöille ja viranomaisille sekä monille vapaaehtoisille kuuluu lämmin kiitos siitä, että kaikki sujui jouhevasti. Kaikkien panosta on tarvittu.

Afganistanin kansaa ei jätetä yksin

Afganistanilaiset tarvitsevat tukeamme jatkossakin, myös ne, jotka eivät pääse poistumaan maasta. Suomen antama kolmen miljoonan euron lisätuki YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle on hyvä alku. Suomi aikoo myös lähettää Pakistaniin kiertäviä konsuleita ja Maahanmuuttoviraston edustajia, jotka voisivat käsitellä Afganistanista tulevien perheenyhdistämishakemuksia.

Samalla EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön on löydettävä Afganistanin humanitaariseen kriisiin myös laajempia vastauksia. Toivon, että järkyttävä tilanne antaa osaltaan vauhtia muun muassa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta käytäviin neuvotteluihin.

On yhteinen velvollisuutemme pyrkiä estämään humanitaarisen katastrofin synty Afganistanissa ja lähialueilla. Laajamittainen pakotettu muuttoliike pois alueelta synnyttäisi lisää inhimillistä hätää ja pahimmillaan pelaisi ihmissalakuljettajien verkostojen ja muun järjestäytyneen rikollisuuden pussiin.

Maria Ohisalo
sisäministeri
@MariaOhisalo