Sisäministeriö on julkaissut OECD:lle toimitetun Suomen kansallisen muuttoliikeraportin, joka kokoaa yhteen ajalta 2017-2018 hallituksen maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä sekä maahanmuuttotilastoja eri hallinnonaloilta. Raportissa tarjotaan faktoihin perustuvaa tietoa yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi.

OECD laatii jäsenmaiden kansallisista raporteista vuosittain International Migration Outlook -muuttoliikekatsauksen, joka julkaistaan keväällä 2019. Suomen kansallinen raportti ilmestyy nyt toista kertaa erillisenä julkaisuna. Tämän vuoden raportissa on mm. luettavuuteen ja mediakatsaukseen kiinnitetty entistä enemmän huomiota.

Vuoden 2015 ennätyksellisen suuren turvapaikanhakijamäärän seurauksena maahanmuutto oli usein uutisten otsikoissa myös vuosina 2017–2018. Raporttiin sisältyvän mediakatsauksen perusteella eniten uutisoitiin kansainvälisestä maahanmuuttotilanteesta. Kotimaan maahanmuuttoon liittyvissä uutisoinnissa keskustelua käytiin erityisesti turvapaikanhakijoiden oikeuksista. Toiseksi yleisin keskustelunaihe oli turvapaikanhakijoihin liittyvät turvallisuusuhat. Media kiinnitti huomiota myös maahanmuuttajiin kohdistuvaan rasismiin.

Maahanmuuttoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi on tehty useita uudistuksia.

Maahanmuuttoviraston roolia on vahvistettu siirtämällä sille toimivaltuuksia poliisilta ja Rajavartiovirastolta. Hallitus on edistänyt työvoiman maahanmuuttoa helpottamalla erityisosaajien lupien hakemista sekä luomalla uuden kasvuyrittäjille suunnatun oleskeluluvan. Myös maahanmuuttajien kotoutumista on tehostettu.

Turvapaikkaprosessia on kehitetty esimerkiksi jakamalla turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusten käsittely neljään hallintotuomioistuimeen. Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten määrä on viime aikoina kasvanut merkittävästi. Sisäministeriössä on käynnissä lakihanke, joka koskee uusintahakemusten käsittelyä. Tavoitteena on keskittää resursseja ensimmäisten hakemusten käsittelyyn ja estää uusintahakemusten väärinkäytöksiä.

Aktiiviselle maahanmuuttopolitiikalle on jatkossa yhä enemmän tarvetta, sillä maahanmuuttajien määrä on kahden viime vuosikymmenen aikana kasvanut tasaisesti. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa oli 372　800 ulkomailla syntynyttä henkilöä, ja Suomen väkiluku kasvoi ainoastaan maahanmuuton ansiosta. Myös työvoiman maahanmuutto EU:n ulkopuolisista maista on lisääntynyt. Hyvin onnistunut maahanmuuttajien työllistyminen ja kotoutuminen ovat mahdollisuuksia vastata Suomen huoltosuhteen haasteeseen sekä eri aloilla olevaan työvoimapulaan.

On myös huomion arvoista, että mm. EU-kansalaisten oleskeluoikeuksia rekisteröitiin huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Erityisesti virolaisten rekisteröintien määrä on laskenut merkittävästi, minkä taustalla ovat mahdollisesti Virossa jatkunut elintason nousu sekä parantunut työllisyystilanne. Työ on ollut useimmille virolaisille syy oleskeluoikeuden rekisteröintiin. Myös maahanmuutto muista EU-maista on vähentynyt.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemukset EU:n ulkopuolisista maista olivat myös laskussa, mihin on mahdollisesti vaikuttanut Suomessa käyttöönotetut lukukausimaksut korkeakouluissa.

Vuoden 2015 jälkeen turvapaikkatilanne on ollut vakiintuneen rauhallinen. Poliisin mukaan laittomasti maassa oleskelevien määrä on myös pysynyt alhaisena, vaikka turvapaikanhakijoiden halukkuus palata vapaaehtoisesti on laskenut.

Jos kiinnostuksesi heräsi ja haluat lukea lisää maahanmuuttopolitiikan viimeaikaisesta kehityksestä, kannattaa tutustua Suomen OECD-muuttoliikeraporttiin sisäministeriön verkkosivuilla.

Näiden tietojen pohjalta on hyvä jatkaa keskustelua maahanmuutosta sosiaalisessa ja muissakin medioissa. Maahanmuutosta käytävälle asialliselle yhteiskunnalliselle keskustelulle on tarvetta.

Raportti toimitettu OECD:lle englanninkielellä, ja on tästä syystä saatavilla ainoastaan englanniksi.

International Migration 2017–2018 - Report for Finland

Miikka Pajula
erityisasiantuntija