Sisäministeriön blogi

Yhdessä tekeminen tukee turvallisuuden kehittämistä ja ylläpitoa harvaan asutuilla alueilla

Jari Lepistö Julkaisupäivä 23.10.2020 13.00 Blogit

Jari Lepistö. Kun katson kotini ikkunasta ulos, näen järvellä uiskentelevan joutsenperheen syksyisiä touhuja. Perhe käy välillä rannassamme ruokailemassa. Välillä taivaalla vierailee sääksi, joka tekee syöksyjä järveen napatakseen kalan kynsiinsä. Naapurissa ja vastarannalla on nähtävissä savukiekuroita, kun taloissa lämmitetään uunia tai saunan kiuasta.

Liikenteen melua ei juuri kuulu satunnaisia maatalouskoneita tai ohiajavia autoja lukuun ottamatta. Metsän eläimet vierailevat pihalla ja lapsi nauttii kaikesta näkemästään luonnon ihmeitä aistiessaan. Hänestä on tullut oikea lintutietäjä, parempi kuin isästään.

Lähimpään kyläkauppaan on viisi kilometriä ja kuntakeskukseen kymmenen. Lähikaupoista saa kuitenkin kaiken tarpeellisen ja hieman erikoisemmat ostokset voi tilata postimyynnistä tai hankkia kaupungissa käydessään.

Pienessä maalaiskunnassa on osattu myös ajaa infraan liittyviä kehittämishankkeita ja meidänkin talouteen tulee valokuitu. Lähikyläyhteisö on aktiivinen. Merkkipäivinä kylien ihmiset järjestävät yhteisiä kokoontumisia notkuvien pitopöytien äärellä talkoilla rakennetuissa kylien ja seurojen taloissa. Tarjoilut ovat varmaa lähituotantoa.

Korona-aika on tuonut ihmiset lähemmäs luontoa

Hyvin usein harvaan asutuista alueista maalataan synkkä kuva. Kaupungistuminen ja maaseudun autioituminen ovat ilmiötä, jotka on syytä ottaa vakavasti. Ikääntyneitä ihmisiä asuu maaseudulla suhteessa enemmän kuin kaupungeissa. Muita tunnistettuja ilmiöitä ovat palveluiden keskittymiset kuntakeskuksiin ja viranomaispalveluiden karkaaminen isompiin keskuksiin. Terveyspalveluihinkin alkaa olla monista kylistä pitkä matka.

Korona-aika on hieman rikkonut tätä vaikutelmaa. Monipaikkaisuus on vahvistunut, kun etätöiden lisääntymisen myötä ihmiset viettävät entistä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnoillaan. Korona tuntuu kaukaiselta, kun ympärillä on tilaa hengittää.

Koen olevani etuoikeutettu, kun saan asua tällaisessa ympäristössä. Kuulun siihen reiluun 5 % suomalaisista, jotka ovat valinneet asuinpaikakseen harvaan asutun alueen. Voin kokemukseeni nojautuen todeta, että harvaan asutulla alueella eläminen on laadukasta ja rikasta.

Turvallisuuskatsauksesta toimenpidesuosituksia alueiden kehittämiseen

Sisäministeriön johtama harvaturvaverkosto on koonnut ajankohtaiskatsauksen harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta. Katsauksen keskeisin viesti on, että yhdessä tekeminen on harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa luova tekijä. Yhteisöllisyys on vahvaa. Juoksulenkillä vastaantulevia tervehditään ja yhteiset kokoontumiset sekä talkoot ovat yhteisöllisyyttä luovia tekijöitä.

On kuitenkin todettava, että kylien aktiivisuus ei ole tasasuhtaista joka puolella Suomea. Kylien aktivoinnissa ja voimavarojen hyödyntämisessä merkittävässä roolissa ovat kunnat. Kunta voi esimerkiksi perustaa kylien yhteistyöfoorumin, jossa voidaan jakaa kokemuksia ja käytäntöjä tai rohkaista uusia kylätoimijoita tarttumaan toimeen. Kylien aktiivisuutta voidaan hyödyntää monipuolisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Suunnitelmallisuutta toimintaan tuovat kylien turvallisuussuunnitelmat ja erilaisten voimavarojen tunnistaminen. Järjestelmällisyyttä voidaan parantaa perustamalla kyliin pelastusryhmiä Pohjois-Karjalassa käytössä olevan mallin mukaan tai valmiuskeskuksia normaaliajan häiriötilanteita, esimerkiksi myrskyjä varten. Vahvat sopimuspalokunnat toimivat tärkeänä selkärankana harvaan asuttujen alueiden turvallisuuteen liittyvässä työssä. Yhteisöllisyyttä voidaan hyödyntää kyläläisten valmiuksien kehittämisessä. Näihin rakentaviin ajatuksiin liittyvät toimenpidesuositukset ovat luettavissa Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2020 -katsauksesta.

Toivon turvallisuuskatsauksen kuluvan mahdollisimman monen ihmisen käsissä. Erityisesti päättäjien on syytä huomioida katsaus ja edistää osaltaan elinvoimaisen Suomen turvallisuutta myös harvaan asutuilla alueilla. Ja ollaan katsauksesta mitä mieltä tahansa, ihmisen on hyvä olla lähempänä luontoa. Harvaan asutuilla alueilla tämä toteutuu erinomaisesti.

Jari Lepistö
pelastusylitarkastaja

@jari_lepisto
 

Lisää kommentteja