Alkuvuoden ajan sanastoomme on kiihtyvällä tahdilla palautunut lapsuudesta tuttu lautapeli ”Korona”. Nyt vain uudessa ikävässä merkityksessä, maailmanlaajuisesti levinneenä COVID-19 -viruksena. Tilanne elää jatkuvasti. Viestimistä tulvii informaatiota ja välillä myös disinformaatiota. Pandemiasuunnitelmia on päivitetty ja vastatoimia toimeenpantu eri puolilla maailmaa. Näin myös Suomessa.

Järeä työkalupakki hillitsee viruksen etenemistä 

Valtiojohto on todennut maassa vallitsevan poikkeusolot - ensimmäistä kertaa meidän työikäisten elinaikana. Tämä käynnisti prosessin, joka johtaa valmiuslain eräiden säännösten soveltamiseen. Tämän ohella valtioneuvosto on tehnyt muitakin tarpeellisia linjauksia esimerkiksi rajaliikenteen rajoittamiseksi ja antanut vahvoja suosituksia arkeemme. 

Poikkeuksellisen järeällä työkalupakilla pyritään hillitsemään viruksen etenemistä ja suojaamaan erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevaa väestönosaa. Keinoilla turvataan myös työvoiman riittävyys yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisissä tehtävissä, tuetaan elinkeinoelämää sekä varmistetaan kansakunnan elinmahdollisuudet ja mahdollisimman ripeä toipuminen tästä yhteisestä koettelemuksesta. Tämä edellyttää tilanteen huomioimista ja asianmukaista reagointia meiltä kaikilta - on syytä reivata hienot vuosisuunnitelmat ja laittaa koronamoodi päälle. Ilman pakokauhua ja paniikkia, sillä siihen ei ole mitään syytä.

Meillä on keskimääräistä paremmat edellytykset kohdata poikkeusolot

Sisäministeriössä ja koko hallinnonalalla on keskimääräistä paremmat edellytykset kohdata poikkeusolot. Ovathan varautuminen sekä erilaiset poikkeamatilanteet ja niiden ratkominen keskeinen osa arkista työtämme sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton saralla. Pandemia ei muutoinkaan tullut yllätyksenä meille. Uhkamalli on yksi kansallisessa riskiarviossa tunnistetusta kahdestakymmenestä uhkamallista. 

Moni meistä muistaa SARSit ja sikainfluenssat. Niiden aikana kerättyjen kokemusten myötä on kansallista ja kansainvälistä osaamista ja suorituskykyä kyetty kasvattamaan. Meillä on täysi syy uskoa ja luottaa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sairaanhoitopiirien asiantuntemukseen, vaikka syväosaajillekin COVID-19 on osittain vielä tuntematon tuttavuus. THL:n suosituksiin monet meidänkin hallinnonalan uudet työkalut perustuvat ja sekin edellyttää tiivistä vuorovaikutusta sekä keskushallinnossa että alueellisella tasolla.

Katse kengänkärjistä horisonttiin

Vallitsevissa oloissa on hyvä muistaa muutama keskeinen periaate. Nostan esille neljä:

• Arvostetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toimintaa. 
• Hoidetaan kukin oma tonttimme ja kunnioitetaan organisaatio- ja vastuurajoja - niitä ei pidä hevin muuttaa. 
• Ei säikähdetä uutta ja yllättävää. Me kohtaamme visaisia pulmia, mutta yhdessä niihin löydetään luovat ratkaisut.
• Nostetaan katse kengänkärjistä horisonttiin. Syliin kaatuvat tässä-ja-nyt-pulmat on ratkaistava, mutta myös horisonttiin on ehdittävä tähystämään. Näin pystytään varautumaan myös kulman takana odottaviin uusiin haasteisiin.

Sisäministeriön konsernistrategia vahvistettiin viime syksynä. Se antaa meille hyvää selkänojaa myös Koronapandemian aikana - olkaamme yhdessä vahvoja ja pidettäköön toisistamme huolta.

”Isoisämme komennettiin sotaan. Isoäitimme kantoivat raskasta kuormaa kotirintamalla. Meidät komennetaan käsipesulle ja karsimaan sosiaalisia kontakteja - emmeköhän me tästä selviä…”

 

Olli Lampinen
valmiuspäällikkö