Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa monin tavoin puuttumisen ääriliikkeiden toimintaan

Risto Lammi Julkaisupäivä 14.12.2018 13.58 Blogit SM

Risto LammiNatsimerkit eivät ole nykyisin yksiselitteisesti kiellettyjä Suomessa. Suomen laki kieltää kuitenkin kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Näin ääriliikkeiden toimintaa ja tunnusten käyttöä voidaan estää tapauskohtaisesti. Sisäministeriön selvitystyössä päädyttiin siihen, että ennen kaikenkattavaa tunnusten kieltoa tulisi kokeilla nykyvaltuuksien järjestelmällisempää käyttöä.

Joissakin maissa kuten Saksassa hakaristin käyttö on kielletty. Kieltämistä harkitessa on pohdittava, mitä kieltämisellä saavutettaisiin, vai onko jo voimassa oleva lainsäädäntö riittävä ääriliikkeiden toimintaan puuttumiseen. Lisäksi pitäisi määritellä, mitä tarkkaan ottaen kielletään ja missä laajuudessa.

Kiellettäisiinkö vain natsimerkit vai koskisiko kielto laajemmin vastaavia merkkejä? Entä kuinka otetaan huomioon esimerkiksi natsimerkissä käytetyn hakaristin muunneltavuus? Miten suhtaudutaan natsimerkkien käyttöön historiallisina esineinä ja historian tutkimuksessa? Kaikenkattava kielto ei olisi täysin yksiselitteistä.

Kansanryhmien leimaaminen kollektiivisesti on lainvastaista.

Kansanryhmien leimaaminen kollektiivisesti on lainvastaista ja rikkoo ihmisoikeussopimuksia. Suomessa nykyinen hallitus tuomitsee vahvasti väkivallan, vihapuheen ja rasismin. Hallituksen linjauksen mukaisesti sisäministeriö selvitti vuonna 2017 muun muassa lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltämistä lailla.

Tunnusten käytön kieltäminen arvioitiin osin pulmalliseksi juuri kriminalisoinnin kohdentamisen ja rajaamisen sekä hyöty-haitta punninnan ja laillisuusperiaatteen kannalta (mikä on "ääriliikkeen tunnus").

Suomen yhdistyslaki taas mahdollistaa toiminnan väliaikaisen kieltämisen tai kokonaan lakkauttamisen, jos toiminta on suunnattu kansanryhmää vastaan tai on muulla tavoin rikollista toimintaa. Lakkautetun ääriliikkeen tunnusten käyttäminen yleisessä kokouksessa voi olla lainvastaista myös silloin, kun toiminta on lakkautettu yhdistyslain perusteella. Lisäksi tilanteessa voidaan soveltaa rikoslakia, jossa on säännökset kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Väkivalta ja uhkaukset ja niihin osallistuminen on laajalti säädetty rangaistavaksi.

Väkivalta ja uhkaukset ja niihin osallistuminen on laajalti säädetty rangaistavaksi. Rikoslaissa on yllytystä ja avunantoa koskevat säännökset sekä rangaistuksen ankaroittamisperusteet, joissa otetaan huomioon rasistinen motiivi. Häiriökäyttäytymiseen mielenosoituksissa voidaan puuttua järjestyslain nojalla ja poliisilaki puolestaan mahdollistaa puuttumisen yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaan toimintaan. Rikoslaissa on myös naamioitumiskielto.

Samoin rikoslaissa on säännökset järjestäytyneen rikollisryhmään toimintaan osallistumisesta, mellakasta, väkivaltaisesta mellakasta ja väkivaltaisen mellakan johtamisesta. Lisäksi kokoontumislain nojalla poliisilla on laajahkot valtuudet puuttua turvallisuutta vaarantaviin mielenosoituksiin. Kokoontumislaissa on säädetty myös rangaistavaksi poliisin antamien eräiden määräysten rikkominen.

Sisäministeriön selvitystyössä arvioitiinkin, että ennen ääriliikkeiden tunnusten käytön kriminalisointia tulisi selvittää, voidaanko tehostamalla olemassa olevien keinojen käyttöä päästä samaan tai lähes samaan lopputulokseen. Näin ollen uuden kriminalisoinnin sijaan tulisi ensin kokeilla järjestelmällisemmin jo olemassa olevia keinoja. Oikeusministeriön näkemys asiasta on samansuuntainen.

Nyt itsenäisyyspäivänä Helsingin poliisi otti hakaristiliput pois yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi. Poliisi on aloittanut asiassa esitutkinnan epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Risto Lammi
ylijohtaja
sisäministeriö

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita