Ympäristövahinko merellä - torjunnan haastavuus

Pasi Kostamovaara Julkaisupäivä 14.5.2019 14.40 Blogit SM

Pasi KostamovaaraÖljyinen lintu räpiköimässä öljyn tahraamalla uimarannalla, joka vielä hetki sitten oli yksi kesäkauden suosikkiajanviettopaikoistamme. Näky, jota emme haluaisi todistaa, mutta jollaisia olemme nähneet televisiosta muualla maailmassa. Suomen merialue on onneksemme välttynyt suurelta öljykatastrofilta. Toivottavasti näin on jatkossakin.

Emme voi kuitenkaan tuudittautua siihen, ettei jotain tällaista voisi tapahtua jo lähitulevaisuudessa.

Suuren öljyvahingon vaikutuksia Suomen herkälle ja rikkonaiselle rannikkoalueelle on vaikea arvioida, mutta tiedämme sen, että seuraukset voisivat olla pitkäkestoisia. Nämä muutokset voivat olla herkässä meriympäristössämme pysyviä.

Vuoden alussa ympäristövahinkojen viranomaisvastuissa tapahtui muutos, kun avomerialueen ympäristövahinkojen torjunnan johtovastuu siirtyi Rajavartiolaitokselle. Johtavana meripelastusviranomaisena Rajavartiolaitos on ollut tiiviisti kehittämässä Itämeren alueen meripelastusvalmiutta. Hyödyntämällä meripelastuksen johtamisvalmiutta ja -kokemuksia pystymme kehittämään ympäristövahingon torjuntavalmiutta merialueella vielä paremmaksi. Rajavartiolaitoksen strategiassa 2027 olemme sitoutuneet kehittämään kykyämme ympäristövahinkojen torjunnan johtamisessa.

Itämeren tila on kohentunut viime vuosina, mutta yksi suuri öljyvahinko voi kääntää suunnan taas jyrkästi toiseen suuntaan. Öljyvahinko Itämeren alueella ei ole vain kansallinen katastrofi, vaan vaikutukset koskettavat kaikkia Itämeren rantavaltioita.

Suuren öljyvahingon torjuntatoimet edellyttävät eri viranomaisten, muiden toimijoiden sekä naapurimaiden saumatonta yhteistoimintaa.

Itämeren eteläosassa tapahtuva suuri öljyvahinko vaikuttaisi Itämeren tilaan myös Suomen merialueella.

Itämeren suojelukomissiolla (HELCOM) on jo vuosikymmenien perinteet ympäristövahinkojen torjuntayhteistyön järjestämisessä. Ympäristövahinkojen torjunnassa pohjatyö on tehty hyvin, ja Itämeren mailla on melko hyvin torjuntakalustoa. Tämä on hyvä lähtökohta uusien yhteistoimintatapojen ja torjuntataktiikan kehittämiselle. Rajavartiolaitos onkin käynnistänyt kaksi hanketta, joiden tavoitteena on kehittää torjuntaoperaation johtamista ja yhteistoiminnan kannalta keskeistä harjoitustoimintaa.

Torjuntayhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Suomen viranomaisten vahvuus on tiivis vuorovaikutus ja hyvä kommunikointikyky kaikilla yhteistoimintasoilla. Ministeriöt tekevät tiivistä yhteistoimintaa strategisella tasolla ja kentällä yhteispartiot eri viranomaisten kesken ovat jo pitkään olleet osa normaalia päivittäistoimintaa.

Myös torjuntatoimien johtamisen takuuna on saumaton viranomaisyhteistyö. Rannikolla ja sen läheisyydessä torjuntatoimien johtamisesta vastaavat alueelliset pelastuslaitokset. Avomerellä taas toimitaan Rajavartiolaitoksen johdolla. Ympäristöviranomaisilla puolestaan on tärkeä rooli herkkien alueiden huomioimisessa torjuntatoimissa ja ympäristövaikutuksien arvioinnissa sekä niiden seuraamisessa.

Avomerialueella öljyntorjuntavalmius perustuu kustannustehokkaisiin monitoimialuksiin. Rajavartiolaitoksen vanhentuva aluskalusto on välttämätöntä uudistaa ympäristövahinkojen torjuntakyvyn parantamiseksi. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on kolmen vanhentuneen vartiolaivan korvaaminen, kahdella selvästi nykyisiä suorituskykyisemmillä aluksilla ensi vuosikymmenen puolesta välistä lukien. Vastaavasti tarvetta on samalla aikataululla uusia ympäristövalvontaan ja merellisten ympäristövahinkojen torjunnan johtamiseen käytettävät vanhentuvat Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneet.

Seuraavan kerran yhteistoimintaa harjoitellaan jo toukokuussa viikolla 21, kun Tallinnan edustalla järjestettävään öljyntorjuntaharjoitukseen osallistuvat Suomesta Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Tursas, merivoimien öljyntorjunta-alus Halli sekä Meritaito Oy:n väylänhoitoalus Seili. Kansainvälinen harjoitustoiminta jatkuu elokuussa, kun Itämeren maat osallistuvat HELCOM:in ympäristövahinkojen torjuntaharjoitukseen Bornholmissa Tanskassa. Suomen vuoro järjestää koko Itämeren alueen yhteinen harjoitus tulee vuonna 2021. Harjoituksen suunnittelu on jo aloitettu Rajavartiolaitoksen johdolla.

Toiveemme on, ettei öljykatastrofia tapahdu Suomen merialueella. Jos näin kuitenkin kävisi, viranomaisten ja muiden toimijoiden on oltava valmiina ja suorituskykyisinä toimimaan. Suunnitellun ja harjoitellun yhteistoiminnan pitää mahdollistaa torjunta-avun saaminen myös naapurimaista.

Kansallinen torjuntavalmius perustuu tiiviiseen viranomaisyhteistyöhön ja jatkuvassa valmiudessa olevaan merellisen kalustoon.

Pasi Kostamovaara
kenraalimajuri
Rajavartiolaitoksen päällikön sijainen

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita