Niin kauan kuin Suomi on oikeusvaltio, Harri Sivulalla riittää töitä

Olen neuvotteleva virkamies Harri Sivula ja työskentelen maahanmuutto-osaston oikeudellisessa yksikössä.

Mitä tehtäviisi kuuluu?

Päätyönäni on vetää lainsäädäntöhankkeita ja antaa asiantuntijatukea direktiivineuvotteluissa. Tällä hetkellä minulla on jo kolmatta vuotta työn alla Hallituksen esitys eduskunnalle kausityölaiksi ja ICT-laiksi sekä laeiksi eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta -lainsäädäntöhanke, joka luovutetaan eduskunnalle ennen juhannusta. Tällä vauhdilla ehdin ennen eläkeikääni vetää ehkä viisi vastaavanlaista projektia. Usein luullaan, että lainsäädäntötyö on pelkkää kirjoittamista, mutta sitä se ei ole. Projektit ovat hyvin työläitä ja ne edellyttävät isojen kokonaisuuksien hallintaa, ongelmanratkaisukykyä sekä loputtomia neuvotteluita yhteistyökumppanien kanssa.

Asiallisesti ja ajallisesti iso juttu ovat olleet myös nk. Blue Cardiin liittyvät direktiivineuvottelut. Blue Cardilla tarkoitetaan Euroopan ulkopuolelta tuleville huippuasiantuntijoille myönnettävää työlupaa, joka olisi voimassa kaikissa EU-maissa. Neuvotteluita on käyty reilun vuoden ajan ja ne saataneen päätökseen tämän vuoden aikana.

Miten päädyit sisäministeriöön?

Nuorempana en koskaan halunnut lainsäädäntötyöhön vaan nimismieheksi. Minua kiehtoi viran vanhanaikaisuus ja kunnianarvoisuus. Nimismiehenä olisin voinut myös keskittyä juridiikan käytännönläheisempään puoleen, kuten poliisitoimintaan ja syyttämiseen. Valitettavasti nimismiesten virat lakkautettiin kihlakuntauudistuksen myötä pian valmistumiseni jälkeen. Valmistuttuani vuonna -94 Helsingin oikeustieteellisestä tiedekunnasta työskentelin ensin Suojelupoliisissa, josta jatkoin auskultantiksi Tampereen käräjäoikeuteen. Tuomioistuinharjoittelua seurasi parin vuoden jakso Valtion patentti- ja rekisterihallituksessa. Suposta minulle oli jäänyt kiinnostus sisäasianhallintoa kohtaan ja kun mahdollisuus tarjoutui, siirryin vuonna -98 sisä(asiain)ministeriöön.

Millaista sisäministeriössä on työskennellä?

Minulla on työssäni suuri vapaus, koska olen oman projektini päällikkö. Vapauden vastapainona lainsäädäntöprosessi edellyttää suurta luovuutta. Vähällä ei pääse, koska asiat ovat lähtökohtaisesti vaikeita. Kyse ei ole siitä, ettenkö jaksaisi tehdä, vaan siitä, onnistunko löytämään ratkaisun tilanteissa, joissa eri tahojen näkemykset ovat keskenään ristiriidassa. Yleensä onnistun, mutta kerta toisensa jälkeen on löydettävä kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi. Epäonnistumisiakin tulee, eikä perfektionisti pärjäisi tässä työssä. Jos yksin olisin tekemässä kausityölakia, 136 sivua lakitekstiä olisi ollut kirjoitettu jo aikaa sitten.

Vuonna 2004 muutin Brysseliin Suomen EU-edustustoon. Suomen EU-puheenjohtajakaudella edustustossa riitti nopeatempoista ja intensiivistä tekemistä. Työn menestyksellinen hoitaminen edellytti valtavaa tietomäärää. Brysselin vuosien aikana kuljin EU-parlamentin käytävillä ja kabineteissa, joihin ei muutoin olisi mitään pääsyä. Työskentelin Brysselissä yhteensä kolme vuotta. Ajanjakso sisälsi vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Työnäni oli rikosoikeudellinen yhteistyö ja terrori-iskuja tapahtui silloinkin, muun muassa Lontoossa.

Yksityisellä sektorilla ansaitsisin todennäköisesti enemmän, mutta kääntöpuolena minulle on avautunut sisäministeriössä hyvin mielenkiintoinen maailma. Ihminen tarvitsee mielekästä tekemistä ja sisältöä elämäänsä. Haluan kehittää asioita. Lisäksi työtoverini ovat fiksuja ja sivistyneitä ihmisiä, joiden kanssa käyn jatkuvasti mielenkiintoisia keskusteluita.

Miltä tulevaisuutesi näyttää töiden kannalta?

Töitä piisaa! Niin kauan kuin oikeusvaltiossa eletään, työt eivät tule loppumaan. Jossain vaiheessa edessä on muun muassa järkälemäisen ulkomaalaislain uudistaminen. Laki on niin laaja, että se täytyy uusia osissa. Lakihankkeita on enemmän kuin tekijöitä. Lainsäädäntötyö on sisäministeriön toiminnan ydintä ja olen siinä suht hyvä. Itseään pitää silti jatkuvasti kehittää: katsoa maailmaa avoimin silmin, kuunnella kollegoita, lukea lehtiä. Seuraamalla aktiivisesti muutoksen tuulia pysyn ajan hermolla. Täytin viime vuonna 50 vuotta ja tunnen edelleen olevani älyttömän hyvässä työvireessä!

Julkaistu 19.6.2017