Heidi Lempiö nauttii työstä, jossa pystyy vaikuttamaan asioihin

Olen Heidi Lempiö ja työskentelen erityisasiantuntijana oikeudellisen tuen yksikössä hallinto- ja kehittämisosastolla.

Tehtävä on uusi, se perustettiin vuonna 2020, ja sen taustalla on hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa tulee vahvistaa julkisessa hallinnossa. Tulin sisäministeriöön vuonna 2018 ja pari ensimmäistä vuotta työskentelin hallitussihteerin viransijaisena poliisiosastolla.

Vastaan ihmisoikeusasioiden kehittämisestä sisäministeriössä ja ministeriön hallinnonalalla. Pääpaino työstäni on olla johdon ja hallinnon tukena perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Osallistun muun muassa säädösvalmistelun kehittämiseen ja siinä pyrin tukemaan osastojen lainvalmistelijoita muun muassa säädöshankkeiden perus- ja ihmisoikeusarvioinneissa.

Koulutusasiat ovat myös merkittävässä roolissa työssäni, henkilöstön osaamista halutaan vahvistaa, joten pyrin järjestämään koulutuksia niin ministeriön väelle kuin hallinnonalalla työskenteleville. Lisäksi suunnittelen hallintoa palvelevaa perus- ja ihmisoikeusasioiden tietopankkia, joka on perustettu kaikille avoimelle sharepoint-alustalle.

Työn sisältö innostaa

Olen tosi innostunut työni sisällöstä, sillä tässä tehtävässä tulee tunne, että pystyy oikeasti vaikuttamaan asioihin. Mielestäni kun ihmisoikeusnäkökulma huomioidaan asioiden valmistelussa riittävästi, se parantaa pitkässä juoksussa kaikkien ihmisten asemaa. Perus- ja ihmisoikeusosaamista on meillä ministeriössä kyllä paljon, mutta koska tämä on muuttuva oikeudenala ja jatkuvasti tulee uusia ratkaisuja ja tulkintoja, jotka pitää ottaa huomioon, niin näiden kysymysten parissa riittää kyllä tekemistä jatkossakin. Sisäministeriön hallinnonala on myös niin sanotusti perus- ja ihmisoikeusherkkää, eli meillä on paljon ihmisoikeuksia koskettavaa toimintaa.

Olen myös ollut mukana kirjoittamassa raporttia haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien turvallisuudesta, joka julkaistaan kesäkuun alkupuolella.  Tämä selvitys tehtiin alun perin osana sisäisen turvallisuuden selontekoa. Tänä vuonna olen lisäksi ottanut henkilöstöhallinnon tukena suurempaa roolia ministeriön toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman päivitystyössä. Arvioimme ensin ministeriön toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksia ja suunnittelemme sen pohjalta yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä. Haavoittuvien ryhmien turvallisuutta koskevalla selvityksellä oli selkeästi yhteyttä myös yhdenvertaisuuden edistämiseen ministeriön hallinnonalalla, joten on hyödyllistä, että olen voinut olla mukana molemmissa projekteissa.

Monipuolinen ura ihmisoikeusasioiden parissa

Koulutukseltani olen juristi ja olen aiemmin tehnyt mm. sisäistä laillisuusvalvontaa niin puolustusvoimissa kuin ministeriön raja- ja poliisiosastollakin. Olen myös työskennellyt ulkomailla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa sekä Kosovossa EU:n siviilikriisinhallintamissiossa.

Puolisentoista vuotta työskentelin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa, jossa käsittelin syrjintäasioista ja edistin erityisesti ulkomaalaisten ja romanien asemaa. Sivutoimisesti olen myös konsultoinut Helsingin Diakonissalaitoksen romanisyrjintää koskevaa projektia ja tehnyt sen yhteydessä juristeille suunnatun yhdenvertaisuuslakia koskevan koulutuksen. Lisäksi olen kouluttanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä Euroopan neuvoston projekteissa Kosovossa.

Työurani koostuu palasista ja olen vaihtanut useasti työpaikkaa. Minulle työn sisältö on kuitenkin aina ollut tärkeämpää kuin se, että saisin vakituisen viran jostain. Kun on monessa työpaikassa ollut ja nähnyt erilaisia tapoja tehdä töitä, voi aina poimia mukaansa ne parhaimmat jutut jokaisesta paikasta.

7.6.2021