Jussi Korhonen työskentelee pelastustoimen uudistusten parissa

Olen Jussi Korhonen ja työskentelen varautumisjohtajan tehtävässä pelastusosaston siviilivalmiusyksikön päällikkönä.

Päätehtäväni on johtaa tällä hetkellä neljän hengen siviilivalmiusyksikköä, mutta pienessä yksikössä teen myös itse asiantuntijatyötä ja sidosryhmäviestintään liittyviä tehtäviä, kuten puhumista ja kouluttamista eri tilaisuuksissa.

Pelastustoimen ohjaus ja aluehallinnon yhteinen varautuminen ovat sisäministeriön vastuulla, joten ministeriöllä on tavallaan pelastustoimen keskusvirastorooli. Yksikköni tehtäviin kuuluvat siviilivalmiusviranomaisten ja pelastustoimen viranomaisten varautumiseen liittyvä ohjaus ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen valtakunnan tasolla.

Käytännössä yhteensovittaminen tarkoittaa varautumisen koordinaatiota. Koordinaatiolla luodaan rakenteet yhteensovittamiselle, tunnistetaan ja arvioidaan alueellisia riskejä, seurataan ja arvioidaan turvallisuustilannetta sekä suunnitellaan ja harjoitellaan varautumista käytännössä.

Alueelliseen varautumiseen liittyy paljon yhteistoimintaa. Meillä on paljon kokouksia yhteistoimintatahojen, eli esimerkiksi pelastuslaitosten, aluehallintovirastojen ja eri ministeriöiden sekä keskusvirastojen kanssa. Sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosasto vastaa alueellisesta turvallisuussuunnittelusta, joten teemme paljon yhteistyötä myös heidän kanssaan. Meillä on yhteinen tavoite parantaa aluetason yhteistoimintaverkostoa.

Pelastustoimen uudistuksiin liittyy paljon tehtävää

Minun yksikköni oli mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa pelastustoimen ja varautumisen valmisteluiden osalta. Vaikka uudistus ei toteutunutkaan sellaisenaan, saimme hyvän kokonaisuuden aikaan, josta näki oman työn jäljen ja meidän kovan työpanoksen.

Tehtyä työtä voimme hyödyntää myös tällä hallituskaudella, kun pelastustoimen rakenteita uudistetaan sote-uudistuksen yhteydessä. Kuntien vastuulla oleva pelastustoimi on tarkoitus siirtää maakuntien järjestämisvastuulle. Tähän liittyy paljon tehtävää, sillä varautumisen alueellista yhteensovittamista ja yhteistyötä tarvitaan.

Toisaalta myös pelastustoimen omiin varautumisjärjestelyihin liittyvä pidemmän aikavälin kehityskaari on nähtävillä. Yritämme muotoilla tavoitetilaa, jotta varautumisjärjestelyt vastaavat tunnistettuihin, esimerkiksi kansallisen ja alueellisen riskiarvion esittämiin, yhteiskunnan uhkiin ja riskeihin.

Työura rakentuu pelastustoimen ja varautumisen tehtävistä

Työurani pelastustoimen ja varautumisen parissa alkoi Itä-Suomen lääninhallituksen pelastusosastolta, josta siirryin Pelastusopistolle. Olin siellä varautumiskoulutuksessa yliopettajana ja yksikön päällikkönä. Välillä piipahdin myös kriisinhallintatehtävissä.

Olen työskennellyt kolme ja puoli vuotta sisäministeriössä. Tulin taloon keväällä 2016 pelastustoimen uudistukseen määräaikaisen erityisasiantuntijan tehtävään. Tästä etenin varautumispäälliköksi. Organisaatiouudistuksen myötä siirryin puolestaan yksikönpäälliköksi ja varautumisjohtajaksi.  

Dynaaminen työpaikka, jossa katsotaan eteenpäin

Sisäministeriö on dynaaminen työpaikka, sillä turvallisuusympäristö ja siten myös turvallisuustoimijoiden ympäristö ovat koko ajan muutoksessa. Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta tässä työssä ei ole pysähtyneisyyden aikaa. Täällä katsotaan eteenpäin ja siten myös tehtävää riittää.

Kun ympäristö muuttuu ja uusia haasteita tulee ratkottavaksi, työ sisäministeriön kaltaisessa organisaatiossa on tietynlaista jatkuvaa ongelmanratkaisua. Työn näkökulmat vaihtuvat ja ratkaistavat asiat elävät koko ajan. Toisaalta vaikka työn sisältö uusiutuu, työn tekeminen pysyy melko saman tyyppisenä: esimerkiksi kokoukset, ongelmien ratkominen ja tulevan suunnittelu pysyvät myös muutoksessa mukana.
Sisäministeriö on kaikin puolin hyvä työpaikka!