Sisäisen turvallisuuden ennakointi yhteispeliä eri kentillä

Lauri Holmström Julkaisupäivä 16.5.2018 10.24 Blogit SM

Lauri HolmströmSisäisen turvallisuuden yhteisen ennakointityön perimmäinen ongelma tiivistyy kysymykseen turvallisuuden nykytilasta ja sen muutoksesta. Mitkä muutosvoimat vaikuttavat turvallisuuteen yhteiskunnan eri sektoreilla? Tällä hetkellä turvallisuuden kokonaiskuva muodostuu eri viranomaisten tietoon tulleiden turvallisuustapahtumien, häiriöiden, onnettomuuksien ja rikosten pohjalta. Yhteiskuntamme turvallisuuden tilaa voidaan valottaa myös erilaisten mittaus- ja kyselytutkimusten kautta. Jäsenneltyä kokonaiskuvaa sisäisen turvallisuuden tilasta ei ole mahdollista muodostaa, elleivät nämä asiat kohtaa.

Esimerkiksi väkivallan osalta voisimme kysyä, mikä tilanne Suomessa on tällä hetkellä? Mitkä asiat vaikuttavat väkivallan kehitykseen yhteiskunnassamme?

Sisäisen turvallisuuden strategia poikkeaa monista turvallisuutta käsittelevistä valtionhallinnon asiakirjoista, sillä se pyrkii hahmottamaan sisäisen turvallisuuden osana yhteiskunnan laajempaa muutosta. Strategiassa turvallisuustilannetta tarkastellaan erilaisten muutosvoimien ja ilmiöiden yhtälönä. Osana sisäisen turvallisuuden strategiaa olemme käynnistäneet sisäministeriössä analysointi- ja ennakointityön, johon osallistuvat viranomaistoimijoiden lisäksi sidosryhmämme.

Osallistavaa ennakointia

Sisäisen turvallisuuden yhteisen ennakointityön tavoitteena on jäsentää, seurata ja raportoida säännöllisesti sisäisen turvallisuuden tilasta sekä keskeisten sisäisen turvallisuuden ilmiöiden kehityksestä julkishallinnolle, elinkeinoelämälle ja kolmannelle sektorille. Raportointi tapahtuu järjestelmällisesti ja osallistavasti.

Väkivaltaan kytkeytyvä tieto on tärkeää esimerkiksi poliisille, kun suunnitellaan, miten paljon ja millaisia voimavaroja pitää varata väkivaltarikollisuuden torjuntaan. Sama tieto on arvokasta myös yksityiselle turvallisuusalalle palvelujen kysynnän mittarina, sekä poliittiselle päätöksentekijälle väkivallan vähentämisen onnistumisen mittarina.

Avoimuus ja oikeusvaltioperiaate ennakoinnin perusta

Sisäisen turvallisuuden ennakointityö perustuu kolmelle lähtökohdalle. Ensimmäinen näistä on sisäisen turvallisuuden määritelmä, jonka mukaan sisäinen turvallisuus koostuu niistä yhteiskuntamme ominaisuuksista, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamasta turvasta.

Toinen lähtökohta on erilaisten sisäisen turvallisuuden ilmentymien merkittävyyden arviointi. Ilmentymät voivat olla volyymiltaan tai vaikutuksiltaan merkittäviä. Ilmentymä voi myös olla itse tai aiheuttaa sellaista yhteiskunnallista muutosta, että siitä tulee merkittävä tekijä sisäiselle turvallisuudelle. Tarkastelussa huomioidaan myös ihmis- ja perusoikeuskysymyksiin, valtion turvallisuuteen tai erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin liittyvät asiat, joiden seurantaa kansainväliset tai parlamentaariset velvoitteet edellyttävät.

Viimeinen lähtökohta on avoimuus ja käytettävyys. Sisäisen turvallisuuden keskeiset ilmentymät pitää voida havainnoida, selittää ja ennakoida avoimien lähteiden kautta. Käytännössä puhumme avoimesta tilastotiedosta, tutkimuksista ja selvityksistä. Lisäksi seuranta ja trendianalyysi edellyttävät mittareilta toistuvuutta. Haluamme mahdollistaa sidosryhmiemme osallistumisen ennakointityöhön sekä menetelmiemme että tulostemme avoimeen puntarointiin.

Väkivaltarikollisuuden tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi eriarvoistuminen, alkoholin kokonaiskulutus, työttömyys ja monimuotoinen syrjäytyminen. Väkivaltarikollisuutta voidaan mitata poliisin tietoon tulleiden rikosten kautta ja saatua tilastotietoa voidaan täydentää esimerkiksi uhritutkimuksissa.

Kohti sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvaa

Sisäisen turvallisuuden viranomaisten pitkäjänteinen suunnittelu edellyttää analysointi- ja ennakointityötä. Se, että Suomi on maailman turvallisin maa, ei kuitenkaan ole ainoastaan viranomaistoimintamme ansiota. Turvallisuus tehdään yhdessä. Analysointi- ja ennakointityön on palveltava yhteistä tekemistä.

Laajempi kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen vaatii yhteisen kielen sekä jaetun ymmärryksen siitä, mistä sisäisessä turvallisuudessa on kyse. On eri asia puhua yksittäisten viranomaisten toimialoista, kun jäsentää turvallisuutta keskustelemalla esimerkiksi onnettomuuksista tai rikollisuudesta. Kun me viranomaiset puhumme sisäisestä turvallisuudesta, tarkoitamme usein vain viranomaisten tuottamia palveluita. Näkökulma ei aina kohtaa kansalaisten käsityksiä ja kokemuksia yhteiskuntamme turvallisuudesta.

Todellinen ennakointi- ja muutoskyvykkyys perustuu jatkuvaan monialaiseen yhteistyöhön. Se vaatii onnistuakseen uudenlaista suunnittelua ja päätöksentekoa sekä ennakkoluulotonta ja rohkeaa asennetta tehdä niitä muutoksia, joita haluamme nähdä. Olemme päässeet tässä kaikessa kevään mittaan lupaavaan alkuun. Vuoden loppuun mennessä tuotamme ensimmäisen raporttimme, jossa käsittelemme Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa.

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita