Auttajia auttamassa kuuman auringon alla Sierra Leonessa
- Tunne oli erikoinen koska meidän piti oikeastaan varoa jotakin, jota emme nähneet, ja hygieniasäännöt olivat tiukat, kertoo juuri ennen joulua Ebola-alueelta Afrikan Sierra Leonesta kotiutunut leiriteknikko Sam Back.
Back ja Petteri Kivilahti työskentelivät kuuden viikon ajan IHP:n (International Humanitarian Partnership) missiossa Moyamban kylässä Sierra Leonessa norjalais-johtoisessa tiimissä. Tehtävänä oli rakentaa 60 hengen leiri kylässä työskenteleville lääkintäalan ammattilaisille.
Nopea valmius lähettää asiantuntijoita katastrofialueille
IHP on vuonna 1995 perustettu vapaaehtoisuuteen perustuva monikansallinen verkosto. Mukana on kahdeksan kansainvälisestä pelastuspalvelusta vastaavaa virastoa Euroopasta (Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Norja, Ruotsi, Luxemburg ja Iso-Britannia). Suomen edustaja IHP:ssä on Kriisinhallintakeskus ja toimintaa rahoittaa sisäministeriö.
IHP:llä on standardisoidut moduulit (kuten suuret perusleirit) ja pystyy lähettämään nopeasti asiantuntijoita pystyttämään toimitiloja katastrofialueille ja siten se mahdollistaa ja tukee YK:n ym. järjestöjen avustushenkilöiden työtä.
Länsi-Afrikan Guineassa puhkesi vuoden 2014 maaliskuussa Ebola-epidemia ja sen jälkeen myös Liberiassa, Sierra Leonessa ja Nigeriassa on todettu Ebola-kuumetta. WHO:n tuoreimpien tietojen mukaan Sierra Leonessa Ebolaan on sairastunut yli 9000 henkilöä joista tautiin kuolleita on jo yli 2300 henkilöä. Epidemian tilanne alueella on yhä hyvin haastava. Kansainvälisen avun turvin tilanne on kuitenkin mahdollista saada hallintaan.
Ensimmäistä kertaa IHP -tehtävissä maailmalla
Back ja Kivilahti ovat molemmat tehneet kansainvälistä avustustyötä aiemmin. Tämä oli kuitenkin molemmille ensimmäinen IHP -tehtävä. Back on ammatiltaan palomies ja sairaanhoitaja. Tämä oli jo hänen 11. avustustehtävänsä ulkomailla. Hän on aikaisemmin mm. työskennellyt rauhanturvaajana sekä luonnonkatastrofeihin liittyvissä tehtävissä. Kivilahti on ammatiltaan sähköasentaja ja hänellä on kokemusta mm. kriisinhallintatehtävistä Kosovosta ja Somaliasta.
Sierra Leonen pesti alkoi missiokohtaisella koulutuspäivällä Kuopiossa Kriisinhallintakeskuksella, jossa samalla myös tehtäviin lähetettäville jaettiin alueella tarvittavat varusteet. Koulutusputki jatkui useamman päivän mittaisella koulutuksella Norjassa DSB:ssä (Direktoratet for samfunnssikkerhet och beredskap), joka on Norjan "kriisinhallintakeskus". Matkaan lähti kaiken kaikkiaan 20 henkilöä, mukana mm. joukkueenjohtaja, kaksi varajohtajaa, leiriteknikoita ja kokkeja. Koulutusta annettiin vielä Sierra Leonessa välittömästi maahan saapumisen jälkeen ennen kuin ryhmä siirtyi varsinaiselle toimialueelle leirin pystytystyöhön.
Kuumuus suurin haaste
Kivilahti ja Back työskentelivät leiriteknikkoina eli tehtäviin kuului mm. telttojen pystyttämistä, sähkötöitä, ajoneuvojen huoltoa ja monenlaista järjestelemistä ja suunnittelua. Haastavinta työssä oli kuumuus, päivisin elohopea nousi välillä jopa 50 asteeseen.
- Me autamme auttajia eli järjestämme heille niin hyvät puitteet, että he voivat keskittyä omaan työhönsä. Mielenkiintoista oli nähdä siviilipuolen kansainvälistä pelastustoimintaa. Oli myös antoisaa kokea norjalaisten johtamistyyli, joka on enemmän keskusteleva kuin suomalainen toimintatapa. Meille pidettiin jopa kolme briiffiä päivässä, Kivilahti kertoo.
Kuuden viikon aikana valmistui leiri, jonne voidaan majoittaa 60 lääkintäalan ammattilaista. Ensimmäiset auttajat saapuivatkin vähän ennen Backin ja Kivilahden kotimatkaa.
Hyvää fyysistä kuntoa ja ryhmätyöskentelytaitoja tarvitaan
IHP:n tehtäviin rekrytoidaan moniosaajia, joilla on kyseiseen tehtävään vaadittava vahva ammatillinen tausta sekä sopiva koulutus. Usein tehtävään valitulla on takanaan jo useita kansainvälisiä harjoituksia ja kursseja esimerkiksi YK:n, EU:n tai IHP:n kautta. Hyvä kielitaito on kansainvälisissä tehtävissä välttämätön. Yleensä englannilla pärjää hyvin IHP -tehtävissä, mutta pohjoismaisessa yhteistyössä kentällä myös vahvasta ruotsinkielen taidosta on hyötyä.
Joskus asiantuntijalla olisi eduksi osata myös hieman arabiaa tai ranskaa, koska tehtäviä on myös usein alueilla joissa paikalliset eivät puhu juurikaan englantia. Tehtävissä vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa, kykyä työskennellä vaativissa ja usein hyvin eristäytyneissä olosuhteissa kovan työpaineen alla. Lisäksi vaaditaan hyviä ryhmätyöskentelytaitoja monikulttuurisessa toimintaympäristössä.
Kunnia-asia edustaa Suomea kriisinhallintatehtävissä
Laki siviilikriisinhallinnasta velvoittaa työnantajia antamaan kansainväliseen tehtävään valitulle henkilölle töistä virkavapaata. Asiantuntijan tulee kuitenkin ennen tehtäviin hakeutumista käydä keskustelut työnantajan ja kotiväen kanssa, jotta ongelmilta nopeassa lähtötilanteessa voitaisiin välttyä. Lähdöt kansainvälisiin pelastustoiminnan tehtäviin voivat tulla jopa alle vuorokauden sisällä hälytyksestä tehtävien luonteesta johtuen. Kotiinpaluun jälkeen järjestetään aina pakolliset lääkärintarkastukset sekä Kriisinhallintakeskuksen järjestämä debriefing eli palaute- ja jälkipuintitilaisuus, johon jokaisen missiolla olleen tulee osallistua.
- Tällaisin tehtäviin hakeutuu yleensä aika samanhenkistä porukkaa. Pitää tavallaan tyytyä yksinkertaisiin asioihin, esimerkiksi on hyvä jos tykkää asua teltassa. Hyvä itsehillintä on tärkeää ja ei pidä stressata liikaa asioista. Myös sosiaalisuus, sopeutumiskyky ja riittävän hyvä fyysinen kunto ovat tärkeitä ominaisuuksia, Back toteaa.
Molemmat miehet toteavat, että Sierra Leonen missio oli erittäin antoisa.
- Tämä oli mieletön kokemus, minulle Suomen edustaminen kriisinhallintatehtävissä ulkomailla on aina kunnia-asia, Kivilahti sanoo.
- Tällaisilla komennuksilla oppii paljon itsestään ja miten itse toimii kriisitilanteessa. Ja voi olla, että joku kaunis päivä tästä on hyötyä myös omassa työssä täällä kotimaassa, Back pohtii.
Vuonna 2014 suomalaisia on työskennellyt yli kahdessakymmenessä kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävässä mm. Filippiineillä, Jordaniassa, Turkissa, Bosniassa, Liberiassa sekä Sierra Leonessa. Tällä hetkellä Sierra Leonessa työskentelee sisäministeriön kautta kaksi suomalaista pelastustoiminnan asiantuntijaa. Kriisinhallintakeskuksella on jatkuva valmius lähettää kansainvälisten avunpyyntöjen mukaisesti pelastustoiminnan koulutettua henkilöstöä maailmalla nopealla aikataululla jos kriisit maailmalla niin vaativat.
www.cmcfinland.fi
Twitter: @CMCFinland
Facebook: facebook.com/cmcfinland
www.ihp.nu
Lisätietoja:
valmiussuunnittelija Jukka Räsänen, Kriisinhallintakeskus CMC, 050 448 7955
leiriteknikko, sähköasentaja Petteri Kivilahti (Tampere), 050 502 66 21
leiriteknikko, palomies, sairaanhoitaja Sam Back (Helsinki), 050 044 63 43