EU:n rajaturvallisuusoperaation johtaja Antti Hartikainen: Libyan haasteena aseelliset joukot

Libyassa eletään Gaddafin jälkeistä vaihetta, jota leimaavat aseistettujen ryhmien yhteenotot, huumekauppa ja poliittinen valtataistelu. Libyassa työskentelevä Antti Hartikainen toteaa merkittäväksi ongelmaksi aseiden suuren määrän: "En usko, että maata saa millään vakautettua, ennen kuin aseet saadaan kerättyä pois sekä aseellisilta joukoilta että yksityisiltä henkilöiltä." Hartikainen johtaa Libyassa EU:n rajaturvallisuusoperaatiota.

Libyan rajaturvallisuusoperaatio on osa EU:n siviilikriisinhallintaa ja tavoitteena on tukea maata vakaampien olojen saavuttamiseksi. Operaation ydintiimi aloitti toimintansa Hartikaisen johdolla huhtikuun 2013 puolessa välissä.

Rajaturvallisuusoperaation vahvuus on nyt 45 kansainvälistä asiantuntijaa. Alkuvuodesta vahvuus nousee noin 90:een ja lopullisena tavoitteena on noin 110 hengen kansainvälinen tiimi. Lisäksi operaatiolle ollaan palkkaamassa noin 50-60 paikallista avustajaa. Henkilöstön turvallisuudesta huolehtii pääosin yksityinen kansainvälinen turvallisuusalan yritys.

Perusteista liikkeelle

"Koulutamme Libyan rajaturvallisuusviranomaisia ja olemme lähteneet perusteista liikkeelle. Opetamme esimerkiksi riskianalyysin perusteita ja ajoneuvojen tarkastamista tulli-, raja- ja poliisihenkilöstölle. Koulutuksemme on toistaiseksi ollut sangen vähäistä, koska varsinaisia kouluttajia on paikan päällä vasta kaksi ja koulutustapahtumat on järjestetty pääasiassa esimiesvoimin", Hartikainen kertoo.

"Osalla rajaturvallisuusalan henkilöstöä ei ole minkäänlaista aiempaa osaamista alalta. Koska kielikoulutusta ei Libyassa ole aiemmin juuri ole ollut tarjolla, suurella osalla henkilöstöstä on kielitaito erittäin heikkoa. Toisaalta osa on hankkinut koulutuksensa ulkomailla, ja heillä kielitaito on erittäin hyvä. Suuri osa tästä joukosta on ollut maanpaossa ja palannut Libyaan vallankumouksen jälkeen."

Runsaasti vierastyöläisiä ja pakolaisia

Hartikainen kertoo, että monien vierastyöläisten ja pakolaisten asema on Libyassa haastava. Vauras valtio tarvitsee periaatteessa maahanmuuttajia, mutta maahanmuuttohallinnon prosesseja ei ole luotu. Maassa ei ole tarpeeksi vastaanottokeskuksia turvapaikanhakijoille, ja suuri osa olemassa olevista keskuksista ei ole kansainvälisten standardien mukaisia. Maassa on tällä hetkellä suuri määrä syyrialaispakolaisia.

"Libya kykenee työllistämään ihmisiä, mutta maahan on vaikea integroitua. Maahanmuuttajat eivät voi saada kansalaisuutta, eikä vierastyöläisiä rekisteröidä minnekään. Arabikevään aikana kuoli myös vierastyöläisiä, mutta heidän määräänsä ei tiedetä tai sitä, kuinka moni heistä onnistui palaamaan kotimaahansa. Nykyisin työnhaku on usein epävirallista kadun kulmissa odottelua ja ulkomaisia työntekijöitä saatetaan kohdella huonosti."

Hartikainen toteaa, että myös pakolaisten kohtelua tulisi kehittää, mutta Libyassa ei tunnusteta pakolaisstatusta. Rannikkovartioston toimintaa olisi kehitettävä sellaiseksi, että kyettäisiin pelastamaan pakolaisia, jotka lähtevät veneillä Libyasta kohti Eurooppaa ja joutuvat merihätään.

"Kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Syys-lokakuussa rannikkovartiosto pelasti yli 2000 ihmistä merihädästä."

Aseelliset joukot sulkevat ölyjalostamoja

Hartikaisen johtaman operaation tavoitteena on avustaa Libyan rajaturvallisuusviranomaisia mm. taistelussa huumeiden ja aseiden salakuljetusta sekä ääriliikkeiden toimintaa vastaan. EU:n kannalta on tärkeää, mitä tapahtuu unionin naapurustossa.
"Epävakaassa tilassa oleva Libya on suuri markkina huumekauppiaille. Vallankumoustaistelijat, joilla on vaikeuksia päästä takaisin normaaliin elämään, ovat otollista käyttäjäkuntaa. Epävirallisten aseellisten joukkojen määrä on huomattavasti suurempi kuin Libyan armeijan ja niillä on usein myös parempi aseistus kuin armeijalla. Huumekauppa on aseellisille joukoille yksi keino rahoittaa toimintaa."

Hartikainen toteaa, että aseiden suuri määrä on merkittävä ongelma Libyassa. Murhia tapahtuu paljon, mutta niistä ei jouduta vastuuseen.

Aseellisten joukkojen toiminta vaikuttaa myös valtion talouteen. Libyassa on valtava määrä keskeneräisiä, ennen vallankumousta aloitettuja suuria rakennusprojekteja. Öljybisnes toimii jollain tavalla, mutta tuotanto on hyvin alhaisella tasolla. Aseelliset joukot kiristävät valtiota sulkemalla satamia tai öljyjalostamoja.

"Tänä vuonna tapahtuneesta öljyntuotannon romahdusmaisesta laskusta huolimatta valtion talous ei vielä ole kaatumassa. Vähintään 80 % maan tuloista tulee öljystä ja kaasusta, joten öljyn tuotanto on käytännössä pakko saada pian paremmalle tasolle."

EU:n rajaturvallisuusoperaation mandaatti on kaksi vuotta, optiona on kolmas vuosi. Hartikainen toteaa, että tavoitteena on saada yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma kuntoon.

"En usko, että maata saa millään vakautettua, ennen kuin aseet saadaan kerättyä pois sekä aseellisilta joukoilta että yksityisiltä henkilöiltä. Aseita on lähes kaikilla ja niitä halutaan pitää henkilökohtaisen turvallisuuden takaamiseksi. Vallankumoukseen osallistuneet aseelliset joukot pitävät itsestään selvänä, että ”vallankumouksen omistajina” he saavat pitää aseensa. Aseiden pois kerääminen on todella vaativa tehtävä, eikä onnistune ilman kansainvälistä tukea."

Teksti: Kaisa Huikuri
Kuva: Riikka Sorsa

Taustaa:
Antti Hartikainen siirtyi Libyan operaatioon Tullin pääjohtajan tehtävästä ja työskenteli sitä ennen EU:n Armenian neuvonantajaryhmän päällikkönä. Hartikainen on taustaltaan rajavartiolaitoksen eversti ja hänellä on laaja kokemus kansainvälisestä rajaturvallisuusyhteistyöstä, siviilikriisinhallintatehtävistä ja tullitoiminnasta.

EUBAM Libya -operaatio Twitterissä https://twitter.com/EUBAMLibya