Hallintorakenteen uudistus ratkaisu poliisitoiminnan hyvän tason säilyttämiselle

Poliisin resursseja loppuvuodesta 2011 arvioineen selvityksen mukaan nykyisen palvelutason ylläpitäminen johtaisi vuoteen 2016 mennessä noin 70 miljoonan euron alijäämään.

Hallitus teki merkittävän päätöksen antamalla kevään kehysriihessä poliisille tasokorotuksen; osana kokonaisratkaisua edellytetään poliisin kuitenkin löytävän säästökohteita omasta organisaatiostaan. Vain tällöin poliisin toiminnalliset tulokset pystytään pitämään hyvällä tasolla ja kenttä- ja rikostorjuntatehtävissä toimivien poliisien määrä saadaan ylläpidettyä riittävällä tasolla. Hanketyöryhmä esittääkin, että kustannussäästöjä tavoitellaan erityisesti johtorakenteita keventämällä, virtaviivaistamalla hallinto- ja tukitoimintoja sekä säästämällä toimitilakustannuksista. Mikäli PORA III -hankkeessa esitettyjä toimenpiteitä ei toteuteta tai säästötavoitteessa ei onnistuta, joudutaan vastaavat säästöt etsimään jostakin muualta.

Esityksen linjaukset koskettavat koko poliisihallintoa

Työryhmä esittää mietinnössä PORA III -hankkeelle päälinjaukset, jotka koskettavat koko poliisihallintoa ja uudistaisivat organisaation kokonaisvaltaisesti. Poliisihallituksen alaisten yksiköiden määrä vähenee 29:stä 14:ään tai15:een, jolloin esimerkiksi tulosohjauksen vahvistaminen ja valtakunnallisen ohjausryhmätoiminnon käyttöönotto olisi mahdollista. "Poliisilaitos on hallinnollinen yksikkö", toteaa hankeryhmän puheenjohtaja Kauko Aaltomaa. "Yhdistäminen toiseen yksikköön ei tarkoita, että poliisi häipyisi paikkakunnalta. Toimipiste ei katoa, vaikka poliisilaitoksia yhdistetään."

Uudelleenorganisoinnin vaikutus on esitetty kuviossa 1.

Poliisiyksiköittäin linjaukset ovat seuraavat:

Poliisihallitus ja poliisin vastuualueet Aluehallintovirastoissa: Hanketyöryhmän mukaan Poliisihallituksen nykyinen rooli poliisihallinnossa vastaa aiemmissa uudistuksissa asetettuja tavoitteita. Poliisiyksiköiden määrän vähentyessä poliisiylijohdon tehtäviin käytettävää työmäärää voidaan kuitenkin vähentää selvästi. Poliisihallituksen organisaatiorakenne tulee uudistaa, yksiköiden määrää vähentää ja toiminnot keskittää yhteen toimipisteeseen Helsinkiin. Hankeryhmä esittää, että hallinnollinen kytkentä aluehallintovirastojen ja poliisin vastuualueiden välillä puretaan. Vastuualueilla hoidetaan lähtökohtaisesti vain Poliisihallituksen tehtäviä eikä hankeryhmän näkemyksen mukaan nykyiselle hallintomallille ole enää tarvetta eikä toiminnallisia perusteita. Poliisihallituksen ja sisäasiainministeriön poliisiosaston tehtävärajoja selkeyttämällä varmistetaan, ettei Poliisihallitukseen jää ministeriön poliisiosaston kanssa päällekkäisiä tehtäviä. Uudistusten kustannussäästö on vuoden 2016 tasolla 2,4 milj. euroa.

Paikallispoliisi: Työryhmä esittää paikallispoliisin hallinnollisten yksiköiden määrän vähentämistä 24:stä 11:een merkittävien taloudellisten ja toiminnallisten etujen saavuttamiseksi. Työryhmän näkemyksen mukaan esitetty poliisilaitosten määrä on vielä sellainen, että nykyinen matala johtorakenne ja toimivat poliisityön rakenteet voidaan säilyttää. Yhteensä noin 8,3 milj. euron tehostumisvaikutukset syntyvät erityisesti hallinnon mittakaavaetujen hyödyntämisestä ja johtotehtävien määrän vähenemisestä. Lisäksi kohdistetaan erillinen säästötavoite toimitilakustannuksiin. Toimitilaverkostoa koskeva tarkempi esitys laaditaan loppuvuoden 2012 aikana. Yhdistettävät poliisilaitokset ja esitetyt pääpoliisiasemat löytyvät kuviosta 2.

Liikkuva poliisi (ja liikennevalvonta): Paikallispoliisi ja Liikkuva poliisi vastaavat kumpikin noin puolesta poliisin toteuttamasta liikennevalvonnasta työajassa mitattuna. Nykyinen kahden toimijan malli on taloudellisesti epätarkoituksenmukainen. Liikennevalvonnan järjestäminen työryhmän edellyttämällä tavalla toisi noin 6,4 milj. säästöt ilman, että valvonnan resurssit vähenisivät. Työryhmä esittää alueellisen keskittämistä kokonaan paikallispoliisiin, jotta liikennevalvonnan nykyinen hyvä taso voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa. Muutos on perusteltu myös toiminnallisesti: liikennevalvonnan toimintatapoja voidaan yhtenäistää niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin ja nykyisistä kahden toimijan välisistä yhteistyöhaasteista päästään eroon. Muutoksessa Liikkuva poliisi erillisenä hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan ja sen hoitamat erityistehtävät, mukaan lukien raskaanliikenteen valvonta (n. 10 %liikennevalvonnasta), lentoaseman yksikön toiminta ja valtionjohdon turvallisuuspalvelut, organisoidaan uudelleen säilyttäen toimintoihin kohdennetut voimavarat.

Keskusrikospoliisi: Keskusrikospoliisin rooli poliisin rikostorjunnassa on perusteltu. Työryhmä esittää yksikön nykyisen aseman säilyttämistä. Keskusrikospoliisin tulee keskittyä toiminnassaan erityisesti järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan. Alueellinen toimipisteverkosto tarkastellaan uudelleen ja toimipisteiden määrä supistetaan nykyisestä Vantaan päämajan lisäksi neljään, jolla saavutetaan noin 0,6 milj. euron säästöt.

Suojelupoliisi: Työryhmän saaman selvityksen mukaan Suojelupoliisin nykyinen organisointi ja tehtävät ovat tarkoituksenmukaisia. Työryhmä ei esitä erityisiä Suojelupoliisia koskevia uudistuksia. Toimeenpanovaiheessa Suojelupoliisin hallintoa, aluetoimintaa ja tilankäyttöä tarkastellaan uudelleen ja alustavana tavoitteena on 0,2 milj. euron säästö.

Poliisiammattikorkeakoulu: Poliisiammattikorkeakoulun nykyinen asema ja tehtävät ovat tarkoituksenmukaiset. Sen toimintaa ehdotetaan tehostettavaksi siten, että henkilöstöä voidaan vähentää vuoden 2011 tasosta yhteensä 20 henkilötyövuotta. Lisäksi poliisikoulutuksen kustannuksia vähennetään yhdenmukaistamalla opiskelijoiden opintososiaaliset etuudet tavanomaiselle kansalliselle tasolle. Maksullista toimintaa laajennetaan. Uudistusten kokonaiskustannusvaikutus on 4,2 milj. euroa.

Edelliset linjaukset ovat työryhmän mielestä toimeenpantavissa esitetyssä muodossa. Näiden lisäksi työryhmä esittää, että palveluverkoston ja Poliisin tekniikkakeskuksen osalta hanketyöryhmä jatkaa työtään seuraavasti:

Palveluverkosto: Työryhmä esittää, että palveluverkkoon ja toimipisteisiin liittyvien linjausten valmistelua jatketaan työryhmän toimesta heti päälinjausten valmistuttua. Uudistukset tulee toteuttaa mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja turvaten poliisipalvelujen alueellisesti tasapuolinen saatavuus ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuus. Toimipisteiden sijoittumisessa tulee soveltaa yhtenäisiä kriteereitä. Yhteispalvelun hyödyntäminen ja muu yhteistyö eri julkisen sektorin toimijoiden kanssa tulee varmistaa verkoston kehittämisen yhteydessä. Myöhemmissä linjauksissa toteutettavaksi asetetaan aiempiin esityksiin perustuva 2,8 milj. euron säästötavoite.

Poliisin tekniikkakeskus: Työryhmä esittää, että Poliisin tekniikkakeskuksen organisointi ja toimintatapa uudistetaan ja hankintatointa kehitetään. Työryhmä selvittää ja arvioi eri vaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellisia vaikutuksia ja tekee tarkennetut esitykset vuoden 2012 loppuun mennessä. Alustavaksi säästötavoitteeksi uudistuksille asetetaan 0,9 milj. euroa.

Muina toimenpiteinä esitetään ulkoisen rahoituksen lisäämistä Poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämistyöryhmän aiemman esityksen mukaisesti. Tavoitteen säästövaikutus on 2,9 milj. euroa.

Kustannusvaikutuksille asetettu tavoite täyttyy

Edellä esitettyjen Pora III linjausten kustannusvaikutus on yhteensä noin 28,6 miljoonaa euroa vuoden 2016 tasolla. Vaikutus vastaa asetettua vähimmäistavoitetta. Toimeenpanovaiheen ripeällä käynnistymisellä on mahdollista varmistaa kustannusvaikutusten toteutuminen.

Pora III toimeenpano tarkoituksenmukaista käynnistää välittömästi

Työryhmän esitykset muodostavat kokonaisuuden ja useat toimenpiteet ovat sidoksissa toisiinsa.

Työryhmä esittää, että hankkeen toimeenpano käynnistetään välittömästi, jotta poliisiyksiköitä koskevat uudistukset saadaan käytäntöön 1.1.2014 lukien ja ajoitettua yhteensopiviksi erityisesti Vitja-hankkeen kanssa. Samalla työryhmä haluaa varmistaa kehyskaudelle asetettujen taloudellisten vaikutusten toteutumisen.

Ei irtisanomisia vaan eläköitymisen hyödyntämistä ja muutoksia tehtävänkuviin

Pora III -hankkeessa noudatetaan valtion henkilöstöjohtamisen linjauksia. Lähtökohtana on vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen turvaaminen työssäkäyntialueella. Henkilöstö siis sijoittuu tulevaisuudessakin poliisihallinnon palvelukseen. Muutoksia yksittäisten työntekijöiden tehtäväkuviin on toki odotettavissa. Kaikkia muutoksen kohteena olevia työntekijöitä koskee 24 kuukauden palkkaturva.

Hanketyöryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö, ylijohtaja Kauko Aaltomaa sisäasiainministeriöstä. "Hankeryhmän työ on hankalaa, sillä se on koskenut työryhmän jäseniä henkilökohtaisesti. Tästä huolimatta työryhmässä on saatu aikaan varsin yhtenäinen näkemys", arvioi Aaltomaa.

Liikkuvan poliisin, Keskusrikospoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen edustajat ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry jättivät esitykseen eriävän mielipiteensä.

Hanketyöryhmän esitys on luettavissa sisäministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/julkaisu/342012.

Hankkeen etenemisaikataulu

Sisäministeri Räsänen tulee tekemään nyt valmistuneen esityksen pohjalta yksityiskohtaisemmat ratkaisunsa syksyn aikana. Sitä ennen järjestetään sidosryhmille kuulemistilaisuuksia. Uudistusten toteutuminen edellyttää mm. eduskunnan myötävaikutusta; niiden on tarkoitus astua voimaan vuoden 2014 alusta. Hankkeen toimikausi päättyy 31.12.2015.

Lisätietoja: osastopäällikkö Kauko Aaltomaa, 071 878 8550 ja suunnittelujohtaja Sanna Heikinheimo, 071 878 8553