Neuvottelut asedirektiivin uudistamisesta jatkuvat

Neuvottelut EU:n asedirektiivin muuttamiseksi jatkuvat kun trilogineuvottelut käynnistyivät syyskuun lopussa. Ensimmäinen epävirallinen kokous pidettiin 27.9.2016. Trilogineuvotteluiksi kutsutaan jäsenmaita edustavan puheenjohtajamaan, komission ja Euroopan parlamentin välisiä neuvotteluita. Näiden kolmikantaneuvotteluiden aiheena on tyypillisesti uusi lainsäädäntö ja niiden tavoitteena on sopia ratkaisusta ennen parlamentin äänestyksiä.

Ensimmäisessä kokouksessa asedirektiivin asiakokonaisuudet jaettiin asioihin, joista tulee keskustella poliittisella tasolla ja asioihin, joista keskustellaan teknisellä tasolla. Teknisen tason kokouksia pidetään viikoittain ja niihin osallistuu neuvoston edustajana puheenjohtajavaltion edustaja. Seuraava poliittisen tason epävirallinen trilogi on 25.10.2016. Neuvotteluissa tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys vuoden loppuun mennessä.

Asia esillä tänään Luxemburgissa

Sisäministeri Paula Risikko otti asedirektiivi-asian esille ja painotti Suomen näkemyksiä tavatessaan puheenjohtajamaa Slovakian sisäministerin lokakuun 13. päivänä järjestetyssä oikeus- ja sisäministerien kokouksessa Luxemburgissa. Puheenjohtajavaltio Slovakia kertoo tämän OSA-neuvoston yhteydessä eri EU-lainsäädäntöhankkeiden edistymisestä. Tässä yhteydessä Slovakia kertoo myös asedirektiivineuvottelujen edistymisestä.

Komissio antoi ehdotuksensa asedirektiivin muuttamiseksi 18.11.2015. Neuvosto saavutti yhteisen näkemyksen komission ehdotuksesta 10.6.2016 ja Euroopan parlamentti hyväksyi raporttinsa 13.7.2016 ja sai neuvottelumandaatin 5.9.2016.

Puheenjohtajavaltio järjestää teknisen tason asioista asiantuntijatasolla kokouksia, joissa raportoidaan teknisten kokousten tuloksista ja pyritään hakemaan kompromissia ja jäsenvaltioiden hyväksyntää esitetyille muutosehdotuksille.

Suomen kannat näkyvät neuvoston esityksessä

Suomen näkemyksen mukaan Suomen edistämät asiat näkyvät hyvin neuvoston kannassa. Myös Euroopan parlamentin raportissa ollaan monessa asiassa samoilla linjoilla neuvoston kannan kanssa. Nyt on tärkeää, että saadaan Suomen kannalta keskeiset asiat kirjattua tyydyttävästi myös lopulliseen direktiiviin. Direktiivi hyväksytään neuvoston puolella määräenemmistöllä ja siis yhdessä Euroopan parlamentin kanssa ns. tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Suomen keskeisin tavoite neuvotteluissa on ollut se, että reserviläisillä tulee olla mahdollisuus saada poikkeuslupa myös sellaisiin aseisiin, jotka on sijoitettu A-luokkaan eli kiellettyjen aseiden luokkaan. Tämä oli riittävän selkeästi kirjattu neuvoston kantaan. Suomen maanpuolustusratkaisu on luonteeltaan ainutlaatuinen EU:ssa ja aivan vastaavaa järjestelmää ei muualla ole. Nämä tarpeet on pyritty sekä neuvoston että parlamentin puolella ottamaan huomioon, mutta koska tarpeet ovat hieman erilaiset eikä sama ratkaisu sovi kaikille maille, on tärkeää jatkaa vaikuttamista niin, että direktiiviin saadaan myös Suomen reserviläiset kattava selkeä säännös. Samalla Suomi tukee kirjauksia, joissa muiden maiden samantyyppiset huolet tulee ratkaistua.

Toinen Suomelle tärkeä seikka on lääkärintarkastukset. Neuvoston kannan mukaan lääkärintarkastuksista säätäminen jää jäsenvaltioiden harkintaan. Euroopan parlamentti pitää tarpeellisena tietyntyyppistä monitorointijärjestelmää aselupien edellytyksenä. Tämä käy Suomelle, kunhan järjestely ei sisällä pakollista lääkärinarviointia.

Muita tärkeitä seikkoja Suomelle aseneuvotteluissa ovat olleet muiden muassa aseluvan ikäraja, etäkaupan mahdollisuus, se, etteivät luvat saa olla määräaikaisia sekä keräilijöiden mahdollisuus saada lupia myös kiellettyihin aseisiin. Lisäksi aseiden luokittelulla kiellettyihin aseisiin ei saa kohtuuttomasti vaikuttaa muidenkaan aseharrastajien toimintamahdollisuuksiin. Kaikissa näissä asioissa saatiin neuvoston kannassa tyydyttävä ratkaisu. Myös näissä asioissa tulee edistää neuvoston yhteistä näkemystä neuvottelujen kuluessa.

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Johanna Puiro, 0295 488 584, [email protected]