Rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta ensimmäinen kansallinen riskiarvio
Poliisiammattikorkeakoulun tiedote 23.9.2015
Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa raportissa selvitettiin, miten rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ilmenevät Suomessa ja millaisia haavoittuvuuksia on viranomaistoiminnassa ja liike-elämässä. Riskit liittyvät muun muassa kiinteistökauppoihin, käteisen kuljettamiseen ja verkkoasiointiin.
Rahanpesulla yritetään häivyttää rikoshyödyn laiton alkuperä ja saada se näyttämään laillisesti ansaitulta. Terrorismin rahoittamiseksi katsotaan sekä terroritekojen tai niiden valmistelun rahoittaminen että muu terroristisen toiminnan taloudellinen tukeminen.
Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista pyritään kitkemään kansallisilla riskiarvioilla. Riskiarviointia suosittelee OECD:n koordinoima hallitusten välinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force), ja jatkossa riskiarvion laadintaan velvoittaa myös EU:n neljäs rahanpesudirektiivi. Nyt julkaistu Polamkin raportti on Suomen ensimmäinen kansallinen riskiarvio.
Kuusi erityistä riskikohdetta
Tutkimuksen perusteella rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä on lukuisilla yhteiskunnan ja talouselämän alueilla.
- Yksittäisiä riskikohteita löytyi kymmenittäin, ja niihin sisältyy monenlaista toimintaa kirjanpidon vääristelystä veroparatiisien hyödyntämiseen ja jalokivikaupasta vertaislainoihin, arvioi tutkija Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta.
Tutkimuksessa paikannettiin kuusi erityistä riskikohdetta:
Kiinteistöihin sijoittamisessa on riskejä muun muassa siksi, että ulkomaalaisten kiinteistön ostajien rahoituksen alkuperää on vaikea selvittää ja asiakasvaratileiltä puuttuu ulkoinen valvonta.
Asiakasvaratilien kautta voidaan pestä rahaa kiinteistönvälityksen lisäksi muussakin liiketoiminnassa, kuten lakiasiain- tai yrityspalveluissa.
Käteisrahan kuljetuksissa hyvin yleinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen menetelmä ovat käteisrahakuriirit, jotka hyödyntävät EU:n sisärajojen avoimuutta (ei käteisvarojen ilmoitusvelvollisuutta liikuttaessa maasta toiseen EU:n sisällä).
Verkkoasioinnin riskejä ovat muun muassa etätunnistautuminen, reaaliaikainen maksujen välittäminen, virtuaalivaluutat ja ylikansallinen rahapelaaminen.
Lisätietoja:
Tutkija Pirjo Jukarainen, p. 0295 483 226, Poliisiammattikorkeakoulu.
Tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen, p. 0295 483 809, Poliisiammattikorkeakoulu.