Sisäministeri Risikko: Pelastajille myös lähihoitajatutkinto
Sisäministeri Paula Risikko esittää, että tulevaisuudessa Pelastusopistosta valmistuva pelastaja voisi saada pelastajatutkinnon lisäksi samalla myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajatutkinnon.
– Pelastuslaitoksilla on vuosittain arviolta noin 400 000 ensihoitotehtävää. Jo nykyinen pelastajatutkinto antaa hyvät valmiudet perustasoisessa ensihoidossa toimimiseen, mutta lähihoitajakoulutuksen liitäminen tutkintoon antaisi vielä selvästi paremmat edellytykset vastata tulevien vuosien palvelutarpeisiin, Risikko sanoi vieraillessaan Kuopiossa Pelastusopistolla.
Pelastajatutkinto opiskellaan kolme lukukautta kestävässä pelastajan koulutusohjelmassa. Tutkinto antaa kelpoisuuden palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan virkoihin.
Risikon mukaan sisäministeriö käynnistää pelastustoimen ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeen vuoden 2017 aikana. Sen yhteydessä tullaan arvioimaan tarve ja mahdollisuudet liittää lähihoitaja-koulutus osaksi pelastaja-tutkintoa tai vaihtoehtoisesti varmistaa muilla tavoin pelastajien mahdollisuus suorittaa lähihoitajatutkinto työn ohessa.
Sisäisen turvallisuuden strategiaa valmisteltiin Kuopiossa
Sisäministeri Risikko, ministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sekä ministeriön virkamiesjohtoa vieraili perjantaina Kuopiossa, kun kaupungissa järjestettiin sisäisen turvallisuuden strategiavalmistelun alueellinen työpaja. Työ on jatkoa viime toukokuussa valmistuneelle sisäisen turvallisuuden selonteolle. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä strategia tulee olemaan tiekartta, jonka avulla pyritään siihen, että Suomesta tulee hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa.
Strategiavalmistelun alueelliseen työpajaan osallistui kuntien, maakuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Ministeri Risikko avasi tilaisuuden. Aluehallinnon näkökulman keskusteluun toi Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen. Sisäisestä turvallisuudesta maakunnassa kertoi maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä-Savon maakuntaliitosta ja paikallishallinnon näkökulman keskusteluun puolestaan toi kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Joensuun kaupungista. Tilaisuuden päätti sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin johtama paneelikeskustelu.
Työpajassa painotettiin, ettei turvallisuus synny vain turvallisuusviranomaisten toiminnasta, vaan sen rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Yhdessä tekeminen on sisäisen turvallisuuden strategian ja toimenpideohjelman valmistelun ja toteuttamisen ydin. Sen vuoksi valmistelussa on mukana asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Strategian on tarkoitus ohjata koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa turvallisemmaksi.
Sisäisen turvallisuuden strategiset linjaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä.
Turvallisuus on myös tunneasia
Kansliapäällikkö Päivi Nerg korosti työpajassa turvallisuuden tunteen merkitystä. Suomalaisten turvallisuuden tunne on kansainvälisesti vertailtuna edelleen korkea. Tilanne näyttää kuitenkin olevan muuttumassa.
– Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat erilaisten arvioiden mukaan jopa enemmän mielikuvat turvallisuusuhkista kuin todelliset turvallisuusuhat. Sen vuoksi pelkästään viranomaisten toimilla turvallisuuden tunne ei parane, vaan tarvitaan ennakkoluulotonta ja laajaa yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken, Nerg totesi.
Lisätietoja:
erityisavustaja Juuso Rönnholm, 050 574 15 04, [email protected]
Lisätietoja sisäisen turvallisuuden strategiavalmistelusta:
kehittämisjohtaja Harri Martikainen, p. 0295 488 512, [email protected]
projektijohtaja Kimmo Himberg, p. 050 456 4855, [email protected]