Suomen EU-puheenjohtajuus lähestyy loppuaan. Vaikka puheenjohtajakautemme osui haastavaan kohtaan Euroopan parlamentin ja komission vaihdoksessa, tilanne on pystytty hyödyntämään maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa: Suomen kaudella on otettu tarpeellinen aikalisä keskustelulle ennen kuin uusi komissio antaa ensi vuonna uudet säädösehdotukset.

Jäsenvaltioiden nyt käymät tulevaisuuskeskustelut ovat arvokas pohja sekä neuvoston että komission työlle alkavalla lainsäädäntökaudella.

Lähtökohtana kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen

Suomen puheenjohtajakaudella maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta on keskusteltu kokonaisvaltaisesti ja unionin rakenteiden taitekohtaan sopivalla, tulevaisuuteen suuntaavalla tavalla. Strategiset keskusteluasiakirjamme ovat saaneet kiitosta laajemmastakin merkityksestään keskustelujen jäsentäjinä. Suomi on painottanut tietoon perustuvaa ja eteenpäin katsovaa muuttoliikepolitiikkaa. Pyrkimyksenä on ollut herättää keskustelua siitä, miten kerättyä tietoa voitaisiin paremmin hyödyntää tulevaisuuteen katsovan politiikan valmistelussa.

Suomi toi jo puheenjohtajakauden alussa esiin, että maanosien välille on tarpeen luoda yhteisymmärrystä muuttoliikkeeseen liittyvistä yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Läpi kauden onkin korostettu todellisten kumppanuuksien tärkeyttä EU:n ulkopuolisten maiden sekä erityisesti Afrikan kanssa. Näiden kumppanuuksien merkitys on näkynyt myös laillista maahanmuuttoa koskevissa keskusteluissa.

Kaikkia keskeisimpiä muuttoliikereittejä on kuluneen puolen vuoden aikana käsitelty tasapuolisesti. Reittejä on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti aina lähtömaista läpikulkumaiden kautta Euroopan rajoille. Puheenjohtajamaa on nostanut keskusteluun muuttoliikkeen moninaiset perimmäiset syyt, muuttuvat reitit ja muuttoliikkeeseen tulevaisuudessa vaikuttavat tekijät.

Lisää konkretiaa lähtö- ja läpikulkumaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön

Jäsenvaltiot ovat yksimielisiä siitä, että paluuta koskevaa yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on tarpeen tehostaa. Varsinaista keskustelua yhteistyön välineistä ei viisumipolitiikkaa lukuun ottamatta ole ennen Suomen puheenjohtajuutta juuri käyty. Suomi on kaudellaan sitonut paluuta koskevan yhteistyön edistämisen osaksi EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välistä kokonaisvaltaista kumppanuutta. Tästä näkökulmasta keskustelua on avattu eri politiikkalohkojen välisistä yhteyksistä ja konkretisoitu sitä, miten kannustimia voitaisiin hyödyntää.

Puheenjohtajana Suomi on tukenut helmikuussa 2020 voimaan tulevan, viisumisäännöstöön sisältyvän kannustinmekanismin sujuvaa käyttöönottoa. Uuden mekanismin kautta paluuyhteistyön toimivuutta arvioidaan vähintään vuosittain, ja arvion perusteella voidaan esittää viisumirajoituksia tai -myönnytyksiä suhteessa tiettyyn EU:n ulkopuoliseen maahan. Suomi käynnisti myös ensimmäisenä puheenjohtajana keskustelun maahanmuutto- ja kauppapolitiikan välisistä yhteyksistä. Keskustelunavausta tästä haastavasta aiheesta pidettiin rakentavana ja tasapainoisena.

Myös palaajien uudelleenkotoutuminen on ollut keskeinen teema Suomen kaudella. Keskusteluissa Suomi on tuonut esiin, että yksittäisten palaajien tukemisen lisäksi on tärkeää vahvistaa lähtömaiden kapasiteettia ottaa palaajat vastaan. Toimintaa täytyy koordinoida erityisesti kehitysyhteistyötä tekevien toimijoiden kanssa.

Yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistus

Heti puheenjohtajakautemme alussa oli selvää, ettei pöydällä olevia turvapaikkapolitiikkaan liittyviä säädösehdotuksia ollut tarkoituksenmukaista edistää sellaisinaan – olemmehan tilanteessa, jossa tulevalta komissiolta odotetaan uusia avauksia turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Tästä syystä keskusteluissa otettiin etäisyyttä varsinaisiin säädösteksteihin ja käsiteltiin uudistuksen keskeisiä kysymyksiä temaattisesti sekä käytännönläheisesti.

Työryhmäkeskusteluissa on jaettu tietoa jäsenvaltioiden käytänteistä esimerkiksi turvapaikkahakemusten seulonnassa. Lisäksi on käsitelty käytännönläheisesti turvapaikka- ja paluumenettelyn yhteyksiä, joihin myös tulevan komission odotetaan tarttuvan. Keskusteluissa on ollut keskeistä kuulla jäsenvaltioiden omista käytännöistä ja lisätä ymmärrystä eri näkemysten taustoista. Sekä jäsenvaltiot että komissio ovat pitäneet tätä tiedonvaihtoa tarpeellisena.

Tuleva vuosi tuo mukanaan uudet puheenjohtajat Kroatian ja Saksan sekä uuden komission uudet ehdotukset. On mielenkiintoista nähdä, miten pitkään jumissa ollut turvapaikkajärjestelmän uudistus lähtee taas liikkeelle. Edettävä on, vaihtoehtoja ei ole. Vastuuta on jaettava ja järjestelmän toimivuuden kannalta myös harmonisointia jatkettava.

Jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että turvapaikkamenettelyn on oltava tehokas. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää paljon yhteisiä toimia. Tulevaisuudessa myös Euroopan turvapaikkavirastolla on oltava vahva rooli operatiivisen toiminnan koordinoinnissa.

Tuomo Kurri
maahanmuuttojohtaja
maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioiden strategisen komitean puheenjohtaja

Puheenjohtajamaan raportti: Way forward for EU Migration and Asylum policy – outcome of discussions
EU2019FI-taustoitus: Muuttoliikkeen hallinta on EU:n ja sen kumppanien yhteistyötä