Pelastustoimi ja samalla myös hallinnolliset rakenteet ovat laajan muutoksen kohteena tulevina vuosina. Osaamisen kehittämisellä tuetaan muutosta, pidetään yllä operatiivista toimintakykyä ja tuetaan henkilöstöä. Koulutuksen uudistamishankkeen tulee kyetä ratkaisemaan tutkintokoulutuksen haasteet pelastustoimen peruskoulutuksesta lähtien aina ylempään korkeakoulututkintoon saakka. Hätäkeskustoimintaa haastavat niin oman toiminnan ylläpito ja kehittäminen kuin kaikkien hälytettävien tahojen toiminnalliset muutokset ja niitä koskevat tarpeet.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamishankkeen työryhmä on nyt toiminut puolen vuoden ajan. Tilannekuvaa on hahmotettu, tulevaisuuden haasteita kartoitettu ja vertailukehittämistä toteutettu. Uudistuksessa tarkastellaan tasapuolisesti erilaisia vaihtoehtoja koulutusten, tutkintojen ja käytännön järjestelyiden osalta, jotta tulevien ammattilaisten osaaminen vastaa 2030-luvun ja sitäkin pidemmän aikavälin vaatimuksia.

Yhteiskunta muuttuu ja väestön palveluodotukset kasvavat

Luottamus turvallisuusviranomaisiin on korkea ja tämä luottamus on ansaittava joka päivä. Luottamuksen perusteita voi olla monia, mutta yksi keskeinen peruste on henkilöstön osaaminen. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että hädän hetkellä pelastaja tai hätäkeskuspäivystäjä osaa ja kykenee auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla ja ajantasaisin opein.

Ammattikorkeakoulujen aloittaessa oppilaitosten rehtorineuvosto tiivisti toimintamallin ytimen sanoilla: "teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa". Emme ota kantaa siihen, miten pelastusalan ja hätäkeskusten asiantuntijoiden koulutus tulisi jatkossa järjestää. Osaamista koskevat vaatimukset ovat kuitenkin entistä tärkeämpiä tekijöitä tulevaisuudessa.

Uusia vaatimuksia osaamiselle tuovat toimintaympäristön muutokset, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, digitalisaatio ja väestön ikääntyminen. On tärkeää kuitenkin huomioida alusta asti myös väestön kasvavat palveluodotukset: jokaisen yksilön tulee voida luottaa siihen, että pelastaja tai hätäkeskuspäivystäjä on ammattitaitoinen ja edistää meidän kaikkien turvallisuutta omalla osaamisellaan.

Tulevaan kannattaa asennoitua niin, että siihen voidaan vaikuttaa

Isojen koulutusuudistusten läpivienti on vuosikymmenen projekti. Suunnitteluvaiheen jälkeen alkaa ylimenokausi, jonka aikana saatetaan maaliin aikaisemmat koulutukset ja toteutetaan uutta opetussuunnitelmaa. Tärkeää on huolehtia vanhan koulutuksen suorittajista – uusi koulutus ei tarkoita sitä, että vanha ei enää kelpaisi.

Tutkintojen uudistamisessa kannattaa pyrkiä rakenteiden selkeyteen ja sisältöjen joustavuuteen. Uuden opetussuunnitelman käytäntöön vieminen paljastaa asioita, joihin ei välttämättä ole osattu ennakolta varautua. Havaitut seikat kannattaa muuttaa nopeasti, koska se vähentää uudistuksen läpivientiin kuluvaa aikaa. 

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistuksella on monia yhdistäviä tekijöitä poliisikoulutuksen uudistusten kanssa. Mielipiteet muutosten tarpeesta ja tulevasta tutkintorakenteesta ovat vahvoja ja alttius mielipiteiden ilmaisemiseen on olemassa. Hyvä niin, koska valmisteluvaihe on rakentavan vaikuttamisen paikka. Lopputulos taas on usein kompromissi, josta ei saa kiitosta, muttei ehkä myöskään moitetta.

Mikko Paatero käytti aikanaan poliisiylijohtajana ilmeisesti Kiinasta lainattua sananlaskua, jonka mukaan "jos et etene, jäät jälkeen". Yleensäkin staattinen olotila lienee täydellinen illuusio, joka on sekä luonnolle että elämälle vieras. Tulevaan kannattaa asennoitua niin, että siihen voidaan vaikuttaa. Näin on myös pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistuksessa. Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty suuntaan tai toiseen. Aikanaan sitten arvioidaan, että "sammutettiinko oikein", mutta koskaan ei pidä tässäkään asiassa jättää yrittämättä. 

Susanna Sankala
projektipäällikkö
sisäministeriö
@SusannaSankala

Petri Alkiora
koulutusjohtaja
Poliisiammattikorkeakoulu

Lue lisää:
Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus