Pelastustehtävällä tapahtuu vaaratilanne, mutta yllättävästä tilanteesta selvitään säikähdyksellä. Tehtävälle osallistunut henkilöstö pohtii paloasemalla, millä tavalla toimimalla vaaratilanne voitaisiin jatkossa välttää? Miten vaaratilanteesta saatu oppi saadaan jaettua valtakunnallisesti? Juuri alalle valmistunut ihmettelee, miksi pelastuslaitoksen ja Pelastusopistossa opetettu pelastustehtävän toimintamalli poikkeavat toisistaan? 

Pelastustoimen henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä ohjaavat säädökset ja ohjeet. Muun muassa Työturvallisuuslaki edellyttää pelastustyötä tekeviltä tehtävien mukaista osaamista. Merkittävä osa sekä päätoimisen että sopimushenkilöstön työajasta käytetään osaamisen ylläpitämiseen, kehittämiseen ja arvioimiseen. Tänäänkin lukuisilla paloasemilla suunnitellaan työvuorojen koulutuksia. Paloasemilla tehdään koulutusmateriaalia, pohditaan pelastustehtävillä saatujen kokemusten vaikutusta toimintamenetelmiin ja niin edelleen. 

Pelastustoimen suorituskyky rakennetaan kyvykkyyksillä

Pelastustoimen järjestämislain 1§ (613/2021) mukaan koko maahan tulee luoda yhdenvertaiset, yhdenmukaiset ja kustannusvaikuttavat palvelut. Pelastustoimen tulee kyetä toimimaan tehokkaasti kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä edellyttää yhdenmukaisia toimintatapoja. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeessa tunnistettiin yli kolmesataa erilaista pelastustoimessa tarvittavaa kyvykkyyttä. Näiden kyvykkyyksien mukainen osaaminen tulisi olla valtakunnallisesti melko yhtenäinen, kuten järjestämislakiin on kirjattu. Yhdenmukainen osaaminen mahdollistaa yhteistoiminnan sekä päivittäistehtävissä että laajoissa valtakunnallisia resursseja edellyttävissä pelastustehtävissä. 

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistuksessa rakennetaan koulutusjärjestelmää, joka toimisi tulevaisuudessakin. Pelastustoimen koulutusjärjestelmän tehtävänä on tuottaa kyvykkyyksien edellyttämää osaamista. Koulutusjärjestelmä onkin avainasemassa pelastustoimen suorituskykyjen rakentamisessa ja ylläpitämisessä. 

Yhdenmukaista suorituskykyä koulutusjärjestelmällä

Pelastustoimi on suhteellisen pieni toimiala, mutta toimii laajalla tehtäväkentällä. Siksi se tarvitsee koulutusjärjestelmän, joka tukee hyvin sen toimintaa. Koulutusjärjestelmän tulee ottaa huomioon muun muassa toimintaympäristön muutokset, uusi tutkimustieto, uudet pelastustekniikat ja -työkalut ja pelastustehtävillä tapahtuneet vaaratilanteet. Pelastustoimessa on myös paljon tehtäviä, joihin on ylläpidettävä osaamista, vaikka kyseistä osaamista tarvitaan työtehtävällä harvoin tai ei ehkä kertaakaan pelastajan työuran aikana. 

Pelastustoimen koulutusjärjestelmä tuottaa osaamisen ylläpitämiseen, kehittämiseen ja arviointiin työkaluja toimialalle ja sen henkilöstölle koko työuran ajan. Koulutusjärjestelmän tulee siis olla tuottamassa samankaltaista osaamista, joka näkyy tutkinto-opetuksesta aina pelastuslaitosten työvuorojen ja sopimuspalokuntien harjoituksiin asti. Koulutusjärjestelmän kehittäminen kuvatun kaltaiseksi edellyttää muun muassa toimintatapojen muuttamista, oppimista tukevien teknologioiden laajempaa hyödyntämistä ja yhtenäistä valtakunnallista oppimisympäristöä. Tätä työtä meidän tulee tehdä yhdessä, valtakunnallisesti koordinoidusti ja kaikkia pelastustoimen toimijoita hyödyttävällä tavalla. 

Tommi Luhtaniemi ja Olli Ryhänen
erityisasiantuntijat
sisäministeriö
@LuhtaniemiTommi
@ryhisman

Susanna Sankala
projektipäällikkö
sisäministeriö
@SusannaSankala

Lue lisää:

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus