Pelastustoimen koulutusta uudistetaan pitkäjänteisesti

Janne Koivukoski Julkaisupäivä 30.10.2018 14.52 Blogit SM

Janne KoivukoskiSisäministeriö päättää lähiaikoina pelastusalan tutkintokoulutuksen kokoamisesta Kuopioon. Tämä hyödyttää koko maan pelastustoimintaa ja vahvistaa koulutuksen laatua.

Seuraava askel kehityksessä on parantaa pelastustoimen koulutussisältöjen yhtenäisyyttä ja ottaa huomioon koulutuksen rakenteessa pelastustoimen uudistus. Julkisuudessa huomiota on kiinnitetty eniten Helsingin pelastuskoulun tutkintokoulutuksen päättymiseen. On jopa epäilty tämän seurauksena ensihoidon valmiuksien romahtamista pääkaupunkiseudulla. Helsingin lausunnossaan esittämät huolet ovat tulleet esille jo aiemmissa keskusteluissa, ja ne on huomioitu valmistelussa.

Sisäministeriössä valmistellun pelastusuudistuksen yksi päätavoite on nimenomaan parantaa ensihoidon valmiuksia pelastustoimessa ja koulutusjärjestelmässä. Muutokset eivät tapahdu nopeasti. Ne vaativat valmistelua ja päätöksiä hyvissä ajoin, jotta kaikki osalliset voivat varautua tuleviin muutoksiin.

Uusimaa voi satsata pelastusalan ensihoidon koulutukseen jatkossakin.

Pelastustoimen tutkintokoulutuksen loppuminen Helsingin Pelastuskoulussa ei rajoita Helsingin kaupungin mahdollisuutta järjestää jatkossakin kaikille pelastajille ensihoitokoulutusta ja muuta täydennyskoulutusta. Hyväksi koettua yhteistyötä esimerkiksi Metropolian kanssa voidaan hyvin jatkaa. Etenkin, kun Helsingillä ja Uudellamaalla on halukkuutta rahoittaa täydennyskoulutusta.

Helsingin järjestely ei ole Suomessa ainutlaatuinen. Useat muutkin pelastuslaitokset kouluttavat ja tukevat työn ohessa tapahtuvaa pelastajien koulutusta terveydenhuollon ammattihenkilöiksi. Samalla lailla Uudenmaan pelastuslaitos voi jatkossa kouluttaa pelastajansa terveydenhuollon ammattihenkilöiksi yhteistyössä terveydenhuolto-oppilaitosten kanssa.

Suomen kaikki pelastusalan ammattilaiset kannattaa peruskouluttaa kustannustehokkaasti yhdessä paikassa Kuopiossa, jossa koulutukselle on hyvät puitteet. Kustannussäästöjen ansiosta voidaan panostaa entistä parempaan koulutukseen. Tämä vahvistaa ja selkeyttää Pelastusopiston roolia.  Jo nyt noin90 prosenttia Suomen pelastusalan ammattilaisista koulutetaan Pelastusopistossa Kuopiossa ja noin 10 prosenttia Helsingin Pelastuskoulussa.

Pelastusopistolla Kuopiossa on modernit oppimisympäristöt ja monipuolinen harjoitusalue. Pelastustoimen miehistön, alipäällystön ja päällystön kouluttaminen samassa toimipisteessä tuo myös erityisiä etuja eri ammattiryhmien välisen yhteistyön harjaannuttamiseen jo koulutusvaiheessa.

Jokaisella pelastustoimen alueella on joitakin erityispiirteitä (metro, raitiovaunuliikenne, lentoliikenne, kaivos, ydinvoimala), ja tarvitaan erityispiirteeseen liittyvää perehdytystä. Työpaikkakohtaisella ja muulla täydennyskoulutuksella hoidetaan erityisiin onnettomuustyyppeihin liittyvä kouluttaminen.

Kuopion opistosta tullaan töihin myös pääkaupunkiseudulle.

Jo nykyisin Uusimaa on vetovoimainen työpaikka myös Kuopiossa opiskeleville ja valmistuneiden keskuudessa. Erityisesti nuoret pelastajat haluavat sijoittua sinne, missä on paljon ja monipuolisia tehtäviä. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on vuosittain noin 40 kesäsijaista Kuopion kurssilta. Myös etenemismahdollisuudet uralla ovat Uudellamaalla monipuoliset ja erikoistuminen vielä helpompaa kuin muualla. Tämä kyllä vetää pelastusalan henkilöstöä tulevalle Uudenmaan pelastuslaitokselle.

Palomiehen ja pelastusalan ammatit koetaan yleisesti myös kutsumusammatteina. Hakijoilla on vahva motivaatio eikä koulutuspaikka ratkaise niin paljon kuin usein pelätään. Kyse on vain 1,5 vuodesta. Opiston hakijamäärät tai Uudenmaan pelastuslaitosten henkilöstön saatavuus eivät romahtaneet silloinkaan, kun opisto siirrettiin Espoosta Kuopioon 1990-luvulla.

Maakuntauudistuksen myötä Helsingin kaupunki ei enää vuodesta 2021 alkaen tuottaisi pelastuspalveluja. Maakunnat järjestäisivät pelastustoimen ja alueelliset pelastuslaitokset tuottaisivat palvelut. Maakunnan tehtäviin ei kuuluisi pelastajakoulutuksen järjestämistä. Näin ollen koko pelastusalan koulutuksen kokoaminen Pelastusopistoon Kuopioon on järkevää ja kustannustehokasta.

Lisätalousarviossa hallitus myönsi ensi vuodelle 1,86 milj. euroa pelastusopiston kaluston uusimiseen. Näin voidaan panostaa enemmän erikoiskalustoon ja valinnaisiin koulutusmoduuleihin kuin kahdessa erillisessä oppilaitoksessa toimien.  Tavoitteena on, että Kuopion pelastusopistolla on mahdollisuus kehittyä koko Suomen pelastusalan osaamiskeskukseksi.

Janne Koivukoski
Pelastusylijohtaja
(31.10.2018 saakka)

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita