Muistiinpano huhtikuulta 2019: myöhäinen iltakone Brysselistä Helsinkiin – lähestyvä EU-puheenjohtajakausi näkyy matkustajien profiilissa. Tuntuu, että puolet matkustajista on valtion virkamiehiä. Sisäministeriöläisiäkin sattuu koneessa olemaan kymmenkunta. Pian tämän muistikuvan jälkeen olikin jo täysi meno päällä ja kohta myös Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi käynnissä.

Nyt tammikuussa 2020 on hyvä tilaisuus arvioida Suomen juuri päättynyttä kautta EU:n neuvoston puheenjohtajana. Olo on aavistuksen verran haikea mutta myös helpottunut hyvin sujuneen työrupeaman jälkeen. Sisäministeriön virkamiehet tekivät upeaa työtä – työ yhteistyökumppanien kanssa jatkuu monta hienoa kokemusta rikkaampana.

Suomen kolmas puheenjohtajakausi osui poikkeukselliseen saumaan

Kolmas EU-puheenjohtajakautemme ajoittui syksyyn, kuten aikaisemmatkin. Kävi vähän kuin arpapelissä, sillä kautemme piti alun perin olla keväällä 2020, mutta Ison-Britannian EU-ero eli brexit aikaisti sitä puolella vuodella. Lisäksi jo toisen kerran kohdallemme sattui poikkeuksellinen institutionaalinen tilanne: sekä eduskuntavaalit että EU-vaalit pidettiin keväällä, joten uusi hallitus aloitti työnsä vajaata kuukautta ennen kautemme alkua, uusi EU-parlamentti kesällä ja komissio myöhään syksyllä.

Uusi sisäministerimme Maria Ohisalo joutuikin varsinaiseen tulikasteeseen, sillä hän osallistui tulevan puheenjohtajan ominaisuudessa ensimmäiseen ministerineuvostoon alle vuorokautta pestinsä alkamisen jälkeen. Ministeri pääsi näin tutustumaan sisäministerien pöydällä oleviin asioihin ja ministerikollegoihinsa sopivasti viimeisessä neuvostossa ennen puheenjohtajakauden alkua.

Juhannuksen tienoilla Eurooppa-neuvosto antoi uuden strategisen ohjelman viisivuotiskaudelle 2019–2024. Ohjelmassa oli odotetusti useita sisäministeriön toimialaan liittyviä kirjauksia. Eurooppa-neuvoston tahtotilana on turvallinen Eurooppa, jossa kansalaiset kokevat olevansa vapaita. Tavoitteena on edistää toimivaa ulkorajavalvontaa, kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan kehittämistä ml. ulkoinen ulottuvuus ja sisäisen turvallisuuden kysymyksiä. EU:n kykyä selviytyä sekä luonnonkatastrofeista että ihmisen aiheuttamista katastrofeista parannetaan.

Strateginen ohjaus täydentyi heinäkuussa komission puheenjohtajaehdokkaan Ursula von der Leyenin ohjelmalla "Kunnianhimoisempi Eurooppa" eli a Union that strives for more. Von der Leyenin ohjelmasta sekä sisäasioiden ja muiden komissaarien toimeksiantokirjeistä saatiin hyvä käsitys uuden komission ajattelusta.

Institutionaalinen taitekohta mahdollisti tulevaisuutta luotaavat politiikkakeskustelut

Vaikka puheenjohtajakaudellamme oli EU:n institutionaalisen taitekohdan vuoksi tavallista vähemmän lainsäädäntöehdotuksia käsittelyssä, uuden viisivuotiskauden käynnistyminen unionissa mahdollisti neuvoston puheenjohtajan työssä tulevaisuutta luotaavat politiikkakeskustelut ja siten vaikuttamisen von der Leyenin komissioon.

Suomen kauden keskeisenä saavutuksena voidaankin pitää unionin tulevaa työtä koskevia keskusteluja. Lisäksi saavutuksena voidaan pitää sitä, että Suomi piti johdonmukaisesti yllä keskustelua eri politiikkasektorien välillä, oli kyse sitten maahanmuutosta ja sen ulkosuhteista, ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden asioista, hybridiuhista tai kansainvälisen pelastustoiminnan yhteydestä esimerkiksi terrorismiasioihin.

Osana strategisen ohjelman toteuttamista Suomi vei eteenpäin myös neuvoston työskentelytapojen kehittämistä. Neuvoston työryhmärakenteen tarkastelu on pitkä prosessi, joka jatkuu vuonna 2020. Tärkeä edistysaskel saatiin jo kuitenkin Suomen kaudella, kun tietojenvaihtoon oikeus- ja sisäasioissa keskeisesti liittyvät eri työryhmät yhdistettiin yhdeksi tietojenvaihtotyöryhmäksi.

Kaiken kaikkiaan EU-puheenjohtajakausi hoitui mallikkaasti ja innovatiivisella otteella. Lähestymistavastamme aiheisiin pidettiin, samoin tyylistämme vetää kokouksia. Tekemisestämme paistoi monella tapaa läpi kokemus - mikään puheenjohtajamaa ei aikaisemmin ole uskaltanut tehdä niinkin rohkeaa vetoa kuin jättää perinteiset puheenjohtajan lahjat jakamatta ja kompensoida lentopäästöjä sekä hoitaa muutenkin asioita kustannustehokkaasti mutta laadusta tinkimättä!

Katse Kroatian ja Saksan puheenjohtajakausissa

Nyt ajatukset ovat jo tässä vuodessa, Kroatian ja Saksan puheenjohtajakausissa. Sisäministereillä riittää kiperiä kysymyksiä ratkaistavaksi. Erityisesti odotetaan komission lupaamaa esitystä uudeksi lähestymistavaksi maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa – tuntuu, että tällä erää kaikki sanottava EU:n maahanmuuttopolitiikan kehittämisestä on sanottu, joten uutta innovatiivista ajattelua tarvitaan.

Kysymyksiä on paljon ilmassa. Minkälaisessa muodossa EU:n vapaan liikkuvuuden alue Schengen toimii jatkossa? Saavatko EU ja sen jäsenvaltiot pantua täytäntöön tulevaisuuden kannalta kriittiset suurhankkeet, kuten EU:n laajuisten tietojärjestelmien yhteentoimivuus tai 10 000 henkilön vahvuiset EU:n raja- ja merivartiojoukot? Miten voimme hyödyntää tekoälyä ja miten se haastaa meitä? Riittääkö keskeisille sektoreille EU-rahoitusta ja miten se jaetaan? Näitä ja muita tärkeitä kysymyksiä on käsitelty Suomen puheenjohtajakauden tulevaisuuskeskusteluissa.

Isoista institutionaalista kysymyksistä brexit kulki rinnalla läpi Suomen puheenjohtajakauden, mutta se vaikutti oikeus- ja sisäasioiden sektorin toimintaan loppujen lopuksi hyvin vähän. Kriittisempi aika koittaa tänä vuonna, kun uudesta suhteesta aletaan neuvotella. Muun muassa tietojenvaihto sisäisen turvallisuuden kysymyksissä on yksi keskeisimmistä ratkaistavista kysymyksistä.

Laura Yli-Vakkuri
ylijohtaja, kansainvälisten asioiden johtaja
@L_YliVakkuri

 

Lue myös muut EU-puheenjohtajakautta käsittelevät blogit:

• Tiina Ferm: Hybridiuhat Euroopan haasteena
• Kimmo Kohvakka: Suomalaisesta kokonaisturvallisuuden mallista ajatuksia pelastustoimen eurooppalaiseen yhteistyöhön
• Tuomo Kurri: Maahanmuuttokeskustelu Suomen puheenjohtajakaudella on ollut aktiivista ja tulevaisuuteen katsovaa
• Tarja Mankkinen: Väkivaltainen radikalisoituminen on koko Euroopan yhteinen haaste

Puheenjohtajan raportit tulevaisuuskeskusteluista:

• Sisäinen turvallisuus
• Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka