Suomi on aina ollut kansainvälinen ja verkostoitunut ympäröivään maailmaan.

Tänne ja täältä on jo ennen Ruotsin aikaa tultu ja menty. Olemme osanneet selviytyä suurvaltojen läntisessä tai itäisessä kainalossa ja sitten ansainneet itsenäisyytemme – kansainvälisen yhteisön myötävaikutuksella.

Itsenäisenä valtiona olemme ottaneet mittaa toisistamme ja puolustautuneet ulkoisia uhkia vastaan. Olemme liittyneet Kansainliittoon 1920, Yhdistyneisiin kansakuntiin 1955, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön 1969, Euroopan vapaakauppajärjestöön 1986, Euroopan neuvostoon 1989, Euroopan talousunioniin 1991, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön, Euroopan talousalueeseen 1994, Euroopan unioniin 1995 ja euroalueeseen 1999.

Nykyiset siteemme kansainväliseen yhteisöön ovat näin ollen tiiviit ja tiheät.

Turvallisuusyhteistyö maiden välillä on sisäasiainhallinnolle arkipäivää

Osana tiheää kansainvälisen sääntelyn verkkoa olemme sitoutuneet moniin sopimuksin, joilla osaltaan edistetään toimintaamme esimerkiksi kansainvälisen rikollisuuden, terrorismin ja sen rahoituksen, ihmiskaupan ja -salakuljetuksen, kyberuhkien sekä huumausainerikollisuuden ja laittoman maahantulon torjumiseksi.

Suomella ja sen kansainvälisillä kumppaneilla on vahva tahto torjua rajat ylittäviä uhkia ja ilmiöitä. Erityisesti Euroopan unionin jäseninä meillä on ollut mahdollisuus sopia yhteisistä tehokkaista toimista, joilla näihin uhkiin vastataan ja kansalaistemme turvallisuutta parannetaan.

Lainvalvontaviranomaisemme poliisissa ja Rajavartiolaitoksessa ovat aikojen saatossa rakentaneet naapurimaidemme kanssa toimivaa yhteistyötä, jolla rikostorjuntaa tehostetaan ja rajaturvallisuutta parannetaan. Myös Suomen pelastusviranomaisilla on toimivat suhteet eri maihin, jotta apu saadaan perille ajoissa ja oikealla kalustolla sinne, missä tarve on.

Kansainvälinen yhteistyö on sisäasiainhallinnon eri toimialoille osa jokapäiväistä työtä. Tämän jokainen virkamies oppii jo peruskoulutuksessa.

Unioninlaajuista yhteistyötä turvallisuusuhkien torjunnassa

Suomi on liittynyt monin sitein kansainvälisiin yhteisöihin, joista läheisin on luonnollisesti Euroopan unioni. Euroopan unioniin liittymisen myötä yhteistyö unionin jäsenvaltioiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kanssa on kasvanut räjähdysmäisesti.

Suomen viranomaisilla on käytössään unionilaajuisia tietojärjestelmiä, joita viranomaiset hyödyntävät päivittäin niin rikostorjunnassa kuin rajavalvonnassa. Poliisi tekee tiivistä, tarkkaan säänneltyä yhteistyötä eri jäsenmaiden vastaavien viranomaisten kanssa sekä ennaltaehkäisevästi että tapahtuneiden rikosten tutkinnassa. Euroopan unionin ulkorajoilla rajavalvontaa yhtenäistetään ja tehostetaan, ja yhteistä riskiarviointia parannetaan.

Vastaavasti pelastusviranomaisilla on käytössään monia koko unionin kattavia välineitä, joilla varmistetaan kaluston ja rahoituksen järjestyminen erilaisiin katastrofi- ja pelastuspalvelutilanteisiin. Vuosittain unionin jäsenmaat tarvitsevat toistensa apua esimerkiksi laajojen metsäpalojen sammutukseen tai tulva-alueille.

Liikkumisen vapaus ja vastuu

Ihmiset ovat Pohjoismaissa kulkeneet vuosikymmeniä rajojen yli ilman tarkastuksia, ja Schengenin myötä voimme liikkua rajatarkastuksiin pysähtymättä muuallekin Eurooppaan.

Schengen-säännöstö, Dublin- ja Eurodac-asetukset ovat hyviä esimerkkejä järjestelmistä, joilla liikkumista unionin sisäpuolella säännellään ja mahdollisia väärinkäytöksiä ehkäistään. Maahanmuuttopolitiikan alalta on viime vuosina saatu EU:ssa aikaiseksi paljonkin jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä.

Valitettavasti yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän parantelu ei taakanjakokysymysten osalta ole edennyt optimistisimpien suunnitelmien mukaisesti. Kaikki jäsenmaat eivät ole yhtä mieltä siitä, kuinka solidaarisia jäsenmaiden tulee turvapaikkakysymyksissä toisilleen olla. Yhteisen eurooppalaisen ratkaisun löytymiseksi tehdään kuitenkin hartiavoimin töitä – myös Suomessa.

Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä

Kuten sisäministeriön tälle vuodelle hyväksymistä vuosittaisista painopisteistä EU- ja kansainvälisissä asioissa voi nähdä, tarvitsemme edelleenkin muiden kanssa tehtävää yhteistyötä turvallisuutemme ja turvallisuusympäristömme kehittämiseksi.

Euroopan unionilla on edessään huikeita haasteita. Tulevaisuudessa kriisit ja ilmastonmuutos kiihdyttävät muuttoliikkeitä. Kriisinhallintaan ja erityisesti siviilikriisinhallintaan tulee voida panostaa entistäkin voimakkaammin, niin unionin kuin YK:n ja Etyjin kautta. Näin edistämme rauhan ja yhteiskuntien uudelleenrakentamista siellä, missä konfliktit ovat tehneet tuhojaan. Sisäasiainhallinnosta löytyy huippuasiantuntijoita, joiden osaamista käytetään jo nyt kriisinhallintaoperaatioissa eri puolilla maailmaa.

EU tulee olemaan pitkälle tulevaisuuteen houkutteleva kohdealue erilaisille muuttoliikkeille. Työtä laillisen maahanmuuton ja sen väylien edistämiseksi on jatkettava. Meillä täytyy myös olla mekanismeja, joilla voimme tehokkaasti suojautua laittomalta maahanmuutolta ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöltä. Kun suojamekanismeista löytyy jäsenmaiden kesken konsensus, on toivoa, että solidaarisuuskysymyskin ratkeaa. Tähän pitää uskoa.

Emme voi edistää maahanmuuton hallintaa ja ulkorajojen valvontaa yksin, vaan tarvitsemme niin EU-toimia kuin kahden- tai monenvälisiä järjestelyitä. Olemme itse hankkimamme tiedon lisäksi riippuvaisia kansainvälisistä kumppaneistamme globaalin turvallisuustilanteen kehittymisen ja ulkoisen turvallisuusympäristön muutosten ennakoimiseksi.

Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä. Vaikka tiedämme, että kansainvälinen rikollisuus verkostoituu uusille aloille, terrorismi muuttaa muotoaan ja erilaiset luonnon ja ihmisen aiheuttamat katastrofit ovat mahdollisia, synkistelyyn ei kannata antautua.

Tulevaisuuden haasteisiin voi tarttua pelottomasti, sillä Suomessa on asiansa osaavat viranomaiset, jotka ovat paitsi pitkän oikeusvaltioperinteen jatkajia myös muutoskykyisiä ja valmiita vastaamaan uuden ajan haasteisiin.

Turvallisuustyö on talkootyötä. Tarvitsemme jatkossakin kansainvälisen yhteisön lisäksi yhteiskunnan eri toimijoiden panosta, koska hyvä arki lähtee turvallisuudesta.

Tutustu sisäministeriön painopisteisiin EU- ja kansainvälisissä asioissa

Kalle Kekomäki
neuvotteleva virkamies
@kekomaki