Sisäministeriön blogi

Teemme töitä ukrainalaisten vastaanoton onnistumiseksi

Minna Hulkkonen Julkaisupäivä 24.5.2022 15.10 Blogit SM

Minna Hulkkonen. Tänä aamuna tuli kuluneeksi kolme kuukautta siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sota on siis jo vuosineljänneksen ajan aiheuttanut Ukrainassa hätää ja kärsimystä – ja hyvin nopeasti johtanut myös Euroopan suurimpaan pakolaiskriisiin sitten toisen maailmansodan.

Kulunut kevät onkin asettanut myös maahanmuuttoviranomaiset uudenlaisten haasteiden eteen. Sisäministeriö koordinoi Ukrainasta paenneiden vastaanottamista Suomeen, ja ministeriössä ja sen hallinnonalalla tilanteen kehittymistä on seurattu herkeämättä.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen yli 24 000 Ukrainan kansalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta. Loppuvuonna Suomeen arvioidaan saapuvan vielä 20 000–60 000 Ukrainasta paennutta.

Suurista tulijamäärästä ja vastaan tulleista haasteista huolimatta Suomi on toiminut tilanteessa sujuvasti. Kykymme vastaanottaa pakolaisia on pysynyt hyvänä.

Monen ukrainalaisen tulevaisuus on nyt Suomessa

Pelkästään tulijoiden majoittaminen ja perustarpeista huolehtiminen eivät riitä. Suomessa tavoitteena on koko ajan ollut, että tänne saapuneet ukrainalaiset voisivat jatkaa elämäänsä mahdollisimman normaalisti. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapset pääsevät kouluun ja aikuiset töihin. Tämän eteen sekä poliitikot että me viranomaiset olemme viime kuukausina tehneet työtä, joka jatkuu edelleen. 

On ollut ilo kuulla monien ukrainaisten palautetta siitä, että he kokevat olevansa tervetulleita Suomeen ja saavansa täältä tarvitsemaansa apua. Yhteiskunnan vastaanottavaisuudella on suuri merkitys vastaanoton ja kotoutumisen kannalta. Vaikka moni Ukrainasta paennut toivoo voivansa palata mahdollisimman pian kotimaahan, on niitäkin, jotka kertovat tulevaisuutensa olevan nyt Suomessa.

Uuden arjen aloittamista helpottaa yhteiskuntamme laaja auttamishalu. Suuren kiitoksen ansaitsevatkin myös kunnat, kirkot, järjestöt ja lukuisat vapaaehtoiset, joiden panos pakolaisten vastaanottamisessa on ollut merkittävä.

Laaja yhteistyö auttaa ratkaisujen löytämisessä

Sisäministeriö perusti heti helmi-maaliskuun vaihteessa koordinaatioryhmän käsittelemään Venäjän hyökkäyksestä johtuvaa muuttoliiketilannetta, ja ryhmä on jatkanut säännöllisiä tapaamisia koko kevään ajan. Useiden eri viranomaisten lisäksi mukana on kuntien, kansalaisyhteiskunnan ja yrityssektorin toimijoita.

Vuoropuhelumme on auttanut tunnistamaan ukrainalaisten vastaanoton ongelmakohtia ja löytämään ratkaisuja. Esimerkiksi majoitukseen on kehitetty uusi joustava malli, jossa valtio voi korvata kunnille majoituksesta ja muista palveluista koituvia kuluja ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta. Näin voidaan hyödyntää kuntien tyhjiä asuntoja, eikä kuntiin jo asettuneiden ukrainalaisten tarvitse muuttaa vastaanottopalveluiden perässä toisaalle.

Parhaillaan selvitämme, miten ukrainalaisten palvelut järjestetään pidemmällä aikavälillä. Selvitys heidän oikeudestaan kotikuntaan valmistuu kesäkuun aikana.

Viisumivapaa aika on päättymässä – kaikkien kannattaa hakea tilapäistä suojelua

Myös tilapäisen suojelun hakeminen on alun jälkeen sujuvoitunut merkittävästi. Tällä hetkellä Maahanmuuttovirasto tekee jopa tuhat tilapäisen suojelun päätöstä päivässä. Hakemusten käsittelyä on virastossa nopeutettu esimerkiksi automaatiolla.

Todennäköisesti kaikki Suomeen saapuneet ukrainalaiset eivät vielä ole jättäneet hakemusta, koska biometrisellä passilla he voivat oleskella maassa viisumivapaasti kolmen kuukauden ajan. Tämä viisumivapaa aika on nyt monilta päättymässä. Maahanmuuttovirasto pyrkii muun muassa sosiaalisen median kautta tavoittamaan Suomeen saapuneita ukrainalaisia, jotka eivät vielä ole olleet yhteydessä viranomaisiin.

Kaikkien Suomeen tulleiden ukrainalaisten kannattaa hakea tilapäistä suojelua, sillä se on nopein tapa saada oleskelulupa. Hakemuksen jättäneillä on myös oikeus majoitukseen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin sekä tarvittaessa vastaanottorahaan. Heillä on myös heti hakemuksen jättämisen jälkeen oikeus tehdä töitä ja opiskella.

Suomessa osataan varautua, mukautua ja ottaa myös opiksi

Koska vastaanottojärjestelmään on muutamassa kuukaudessa tullut valtavasti uusia asiakkaita, ongelmilta on ollut mahdotonta välttyä kokonaan. Esimerkiksi vastaanottorahan maksamisessa on paikoin ollut viivettä, sillä uusissa vastaanottokeskuksissa toiminnan vakiintuminen vie aikaa eikä prepaid-kortteja ole riittänyt kaikille. Maksuja on kuitenkin saatu nopeutettua. Lisäksi vastaanottokeskukset ovat käyttäneet väliaikaisina ratkaisuina käteismaksuja, ruoka-apua, lahjakortteja ruokakauppaan ja maksusitoumuksia apteekkiin.

Maahanmuuton poikkeustilanteet ovat aina erilaisia, ja niihin voi liittyä odottamattomia käänteitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Suomessa olisi jo vuosien ajan tehty hyvää varautumistyötä ja kyettäisi mukauttamaan toimintaa tarpeen mukaan. Ukrainalaisten vastaanottamisessa uusiin haasteisiin on lukeutunut muun muassa lemmikkieläinten poikkeuksellinen määrä. Maahanmuuttovirastolla ja vastaanottokeskuksilla on nyt toimintamalli myös lemmikkien kanssa saapuvien majoittamiseen.  

Samoin kuin vuoden 2015 kokemuksia on hyödynnetty, myös nykyisestä pakolaistilanteesta pitää jatkossakin ottaa opiksi. Keräämme koko ajan havaintoja siitä, missä olemme viranomaisina tänä keväänä onnistuneet ja epäonnistuneet. Akuutin vaiheen jälkeen on analysoitava, miten voimme yhä kehittää toimintaamme. 

Minna Hulkkonen
ylijohtaja, osastopäällikkö
@HulkMi

Sisäasiainhallinnon toiminta Ukrainan kriisissä
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuvan muuttoliikkeen koordinaatioryhmä

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.