Sisäministeriössä käynnistettiin vuoden 2021 lopulla ulkomaalaislain uudistamiseen tähtäävä esiselvityshanke. Hanketta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä toisen tärkeän hankkeemme kanssa, jonka tavoitteena on saada Suomelle kokonaisvaltainen ja vaikuttava maahanmuuttopolitiikka. 

Esiselvitystyö ulkomaalaislain uudistamisesta on päässyt hyvään vauhtiin, ja uudistuksen palat alkavat hahmottua. Tekemistä riittää, ja siinä meitä tukee ja sparraa aktiivinen seurantaryhmä. 

Tavoitteena laki, joka vastaa niin tämän päivän kuin tulevaisuuden maahanmuuttoon

Hankkeen alussa selvitimme laajasti eri sidosryhmien näkemyksiä ulkomaalaislain keskeisistä uudistamistarpeista. Maahanmuuttoviraston työpajoissa puolestaan tarkasteltiin tarkemmin lain soveltajan näkökulmia. Esiin on noussut selkeä tarve lain uudistamiselle kokonaisuudessaan niin rakenteen, tavoitteiden ja lähtökohtien kuin sisällönkin puolesta. 

Vuonna 2004 voimaan tulleen ulkomaalaislain säännöksistä noin 85 % on muutettu. Muutosten johdosta lain rakenne on kärsinyt, ja siitä on tullut ”tilkkutäkkimäisyyden” vuoksi vaikeaselkoinen. Kansallisen lainsäädännön sisältöön on vaikuttanut merkittävästi myös yksityiskohtainen EU-sääntely. Tarve lain selkeyttämiseen on ilmeinen. 

Suomi oli vuonna 2004 kovin erinäköinen maahanmuuttomaa kuin nykyisin. Esiselvityshankkeessa pyritäänkin kirkastamaan lain sisällöllisiä tavoitteita, jotta laki vastaisi paremmin tämän päivän yhteiskunnan tarpeita ja vaatimuksia. Nykyään nousevat erityisesti esiin työvoiman tarpeeseen vastaaminen ja perheen merkitys maahan jäämisessä. 

Lakia tarkastellaan esiselvityksen aikana monesta eri näkökulmasta 

Lain keskeisimmät sisällölliset muutostarpeet vaikuttaisivat liittyvän oleskelulupia, maasta poistamista ja perheenyhdistämistä koskeviin kokonaisuuksiin. Esiin on toisaalta noussut kysymys siitä, millä tavalla voitaisiin yksinkertaistaa sääntelyä ja siten nopeuttaa asioiden käsittelyä. Toisaalta taas peräänkuulutetaan joustomahdollisuuksien lisäämistä, jotta elävän elämän moninaiset ja uudenlaiset tilanteet tulisivat huomioiduiksi. 

Keskeisiä lain läpileikkaavia teemoja ovat teknologinen kehitys ja perus- ja ihmisoikeusnäkökulmat. On selvä, että tarvitaan taitoa laatia sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaa myös erilaiset teknologiset ratkaisut. Jatkuva, tiivis yhteistyö lainsäädännön valmistelijoiden ja teknologia-asiantuntijoiden välillä on välttämätöntä. Hiljattain järjestetyssä työpajassa kartoitimme yhdessä sidosryhmien kanssa keinoja, joilla perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia voitaisiin konkreettisesti lainsäädännön keinoin vahvistaa. 

Esiselvityshankkeessa tarkastellaan myös sitä, millä tavalla lakiuudistus toteutetaan. Sääntelykokonaisuuden laajuus huomioon ottaen alkaa tuntua siltä, että uudistus olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa paloittain. Pohdinnassa onkin, millaisista paloista voisi olla kyse ja missä järjestyksessä ne otettaisiin käsiteltäväksi – kokonaisuutta unohtamatta.

Toinen periaatteellinen kysymys on se, tulisiko sääntely koota yhteen päälakiin vaiko laatia uusia erillislakeja. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että vaakakupissa olisi enemmän yhtä päälakia puoltavia argumentteja. 

Millä tavalla esiselvityshanke jatkuu? 

Esiselvityshankkeen tavoitteena on yhteistyössä sidosryhmien kanssa valmistautua laatimaan Suomelle uusi ulkomaalaislaki. On hienoa, että monet – niin viranomaiset, kunnat, järjestöt, tutkijat kuin muutkin sidosryhmät – ovat ilmaisseet kiinnostuksensa olla mukana tässä työssä. Tarkoituksenamme on osallistaa sidosryhmiä laajasti, hyödyntää ulkopuolisia tutkimuksia ja tehdä yhteistyötä käynnissä olevien tutkimushankkeiden kanssa. 

Jatkossa pohdittavaksi tulevat lain tarkoitus ja keskeiset periaatteet. Yksi tällainen periaatteellinen punainen lanka voisi olla se, että oleskelulupien myöntämisessä painopistettä siirrettäisiin ennakollisesta kontrollista enemmän jälkikäteiseen valvontaan. Lailta peräänkuulutetaan myös kestävyyttä niin ajassa kuin erilaisissa yhteiskunnallisissa ja maailman tilanteissa. Pohdittavaa riittää myös vaikutusten arvioinneissa ja lain suhteessa oikeusjärjestelmään. 

Esiselvityshanke päättyy maaliskuussa 2023. Silloin meillä pitäisi olla käsissämme hankesuunnitelma eli kompassi, joka opastaa meidät oikeaan suuntaan ja antaa eväät varsinaisen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi. Suomi tarvitsee uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa ja sen tueksi uuden ulkomaalaislain. Siksi olisi tärkeää, että uudistuksessa päästäisiin alkuun seuraavalla hallituskaudella. 

Minna Hulkkonen
ylijohtaja, osastopäällikkö
@HulkMi

Jutta Gras
lainsäädäntöneuvos
@JuttaGras

Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen esiselvityshanke