Kenet voidaan palauttaa ja miten?

Suomen palautuskäytännöt kestävät kansainvälisen vertailun. Suomesta on vuosia palautettu ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä lailliseen oleskeluun Suomessa. Tämä tarkoittaa muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä tai rikosten perusteella käännytys- tai karkottamispäätöksen saaneita.

Vuonna 2016 tilauspalautuslentoja tehtiin 30. Tänä vuonna lentoja on tehty 6 (huhtikuu 2017). Valtaosa palautuksista toteutetaan normaaleilla reittilennoilla. Suomessa palautuksista vastaa poliisi.

  • Keitä Suomi palauttaa?

    Jokainen turvapaikkapäätös tutkitaan yksilöllisesti. Suomen turvapaikkaprosessi ja -päätöksenteko perustuvat EU-lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Ulkomaalaislaissa on huomioitu perustuslaki, ihmisoikeudet ja palautuskielto. Maahanmuuttovirasto on sidottu noudattamaan ulkomaalaislakia tehdessään turvapaikkapäätöksiä.

    Ihmistä ei palauteta kotimaahansa, jos hänellä on vaara joutua siellä vainon tai kidutuksen kohteeksi. Ihmisiä ei myöskään palauteta taisteluiden keskelle. Turvapaikkapäätöksenteko perustuu yksilölliseen harkintaan, jossa otetaan huomioon jokaisen henkilökohtainen tilanne, pakolaisoikeuden periaatteet ja ajantasainen maatieto.

    Kaikilla ei kuitenkaan ole edellytystä saada Suomesta turvapaikkaa tai muuta kansainvälistä suojelua.

    Pelkästään sukupuoli, ikä tai ammatti ei riitä syyksi turvapaikkaan. On hyvä muistaa, että ulkomaalaislain mukaisen kansainvälisen suojelun myöntämisen tarkoitus ei ole turvata kaikille samanlaista elämää kuin esimerkiksi Suomessa, vaan antaa turvaa henkilöille, jotka ovat kotimaassaan henkilökohtaisen vainon vaarassa. Monissa maissa, kuten Afganistanissa, ongelmina ovat myös nuoren väestön näköalattomuus, köyhyys ja taloudelliset ongelmat, mutta ne eivät ole perusteita kansainväliselle suojelulle.

    Jos ihminen ei täytä turvapaikan saamisen edellytyksiä, on turvapaikkapäätös kielteinen ja edessä on kotiinpaluu. Jokainen hakija voi valittaa saamastaan päätöksestä hallinto-oikeuteen.

    Poliisi panee täytäntöön vain sellaisia palautuksia, joissa kielteinen päätös on täytäntöönpanokelpoinen eikä ulkomaalaisella ole oikeutta enää oleskella Suomessa. Tässä tapauksessa ihmiselle tarjotaan aina ensimmäisenä vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta.

  • Paluu vapaaehtoisesti, valvottuna vai saatettuna?

    Ihmiselle, jolla ei ole edellytyksiä saada turvapaikkaa, tarjotaan aina ensisijaisesti vapaaehtoista paluuta. Se on inhimillisin tapa ja palaajan kannalta paras ratkaisu. Tätä mahdollisuutta hyödyntää kuukausittain noin parisataa henkilöä.

    Maahanmuuttoviraston yhteistyökumppani vapaaehtoisessa paluussa on kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM. Palaajalle maksetaan paluuliput, paikallinen IOM on usein palaajaa vastassa ja palaajan on mahdollista saada taloudellista tai aineellista tukea, jolla aloittaa elämä kotimaassa uudelleen. Tuen avulla voi esimerkiksi aloittaa opiskelun tai tukea voi käyttää pienyrityksen perustamiseen.

    Jos ihminen ei suostu palaamaan vapaaehtoisesti, siirtyy palauttaminen poliisin tehtäväksi. Poliisin lakisääteinen tehtävä on huolehtia siitä, että Suomessa ei oleskele ihmisiä, joilla ei ole siihen laillista oikeutta.

    Poliisi voi palauttaa ihmisen joko valvottuna tai saatettuna. Valtaosa poliisin toteuttamista palautuksista tapahtuu normaaleilla reittilennoilla. Osa palautuslennoista on tilauslentoja, joilla on mukana riittävä määrä poliiseja varmistamassa turvallisuutta. Niin kutsuttu pakkopalautus, eli saatettuna palautus, on aina viimeinen keino, jos mikään muu tapa ei ole mahdollinen. Useimmiten saattamalla tapahtuvaan palautukseen ei liity minkäänlaista pakkoa, minkä vuoksi pakkopalautus-terminä antaa virheellisen kuvan: palaaja saattaa esimerkiksi lähteä täysin vapaaehtoisesti, mutta hän voi olla vaaraksi itselleen tai lentoturvallisuudelle, jolloin poliisi asettaa saattajat.Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo palautuksia ja voi tarvittaessa osallistua myös lennolle.

    Palautus voi lykkääntyä muun muassa terveydellisistä syistä. Tällöin henkilölle voidaan myöntää tilapäinen oleskelulupa.

    Lue lisää poliisin tekemistä palautuksista poliisitarkastaja Mia Poutasen blogista.

  • Rikkooko Suomi palautuskieltoa?

    Ei riko. Palautuskielto sisältyy perustuslakiin ja sitä kautta ulkomaalaislakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin, joita Maahanmuuttovirasto noudattaa tehdessään turvapaikkapäätöksiä. Palautuskielto määrää, että ketään ei saa lähettää maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

    Palautuskielto huomioidaan prosessin joka vaiheessa:

    • Maahanmuuttovirasto ottaa palautuskiellon huomioon tehdessään turvapaikkapäätöstä.

    • Hallinto-oikeus ottaa palautuskiellon huomioon käsitellessään hakijan valitusta kielteisestä päätöksestä.

    • Poliisi ottaa palautuskiellon huomioon ennen kuin palauttaa kielteisen päätöksen saaneen ulkomaalaisen.

    Palauttamiskiellosta on ehdottomat ja velvoittavat säännökset useassa kansainvälisessä sopimuksessa, EU-lainsäädännössä sekä Suomen kansallisessa lainsäädännössä.

  • Mitä tarkoittaa sisäinen pako?

    Vaikka ihminen ei voisi palata kotipaikkakunnalleen, pakolaisoikeuden mukaan henkilö voi siirtyä tietyin edellytyksin kotimaassaan muille alueille. Tätä kutsutaan sisäiseksi paoksi ja sen mahdollisuus arvioidaan jokaisen hakijan kohdalla erikseen. Sisäinen pako sisältyy EU-säädöksiin ja ulkomaalaislakiin.

    Esimerkiksi Afganistanin isot kaupungit Kabul, Herat ja Mazar-i-Sharif ovat mahdollisia sisäisen paon kohteita henkilölle, joka on kotoisin taistelualueilta (6.4.2017). Sisäistä pakoa ei sovelleta esimerkiksi henkilöön, joka joutuisi palatessaan haavoittuvaan asemaan. Tällöin ihminen saa oleskeluluvan ja voi jäädä Suomeen. Arvio on aina yksilöllinen.

  • Miten vapaaehtoista paluuta edistetään?

    Maahanmuuttovirasto on julkaissut vapaaehtoisesta paluusta kertovaa viestintämateriaalia 11 kielellä, jotta mahdollisimman moni voisi saada tietoa omalla kielellään.

    Lisäksi vastaanottokeskuksiin palkataan 15 paluuneuvojaa kertomaan vapaaehtoisesta paluusta ja ohjeistamaan siitä kiinnostuneita. Viranomaisten toiveena on, että myös kunnat, Kela, järjestöt ja kirkko pitäisivät esillä vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta kohdatessaan ihmisiä, joilla ei ole oleskelulupaa.

    Poliisi kertoo palautuspäätöksen saaneelle avustetun vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta samalla kun kielteinen päätös annetaan asiakkaalle tiedoksi.

    Lisätietoa vapaaehtoisesta paluusta Maahanmuuttoviraston sivuilla ja IOM:n sivuilla.

  • Miten hallitus on linjannut palautuksia?

    Maahanmuuton ministerityöryhmä linjasi joulukuussa julkaistussa toimenpideohjelmassaan laittoman maassa oleskelun ehkäisyä. Ohjelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla osaltaan varmistetaan palautusten onnistuminen:

    • Yhteistyön tiivistäminen: viranomaiset, kunnat, järjestöt ja kirkko.

    • Viranomaisten välisen tiedonvaihdon varmistaminen sekä palautusten ja laittoman maassa oleskelun yhteinen tilannekuva.

    • Tietoisuuden lisääminen vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta.

    • Paluujärjestelyistä sopiminen erityisesti Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa.

    • Palautusten onnistumisen tukeminen mm. säilöönottokapasiteettia lisäämällä.

    • Lisäksi seurataan ja ehkäistään laitonta työntekoa.

    Muun muassa sisäministeriö on maaliskuussa päättänyt paluun koordinaatioryhmän perustamisesta. Ryhmän tehtävänä on varmistaa palautusten toimivuus ja laatu. Ryhmä seuraa palautettavien määrän kehitystä ja toteutuneita palautuksia. Lisäksi ryhmä varmistaa sovittujen toimenpiteiden etenemisen ja palautussopimusten toimivuuden. Samalla ryhmä varmistaa, että palautusprosessi on sellainen kuin laki edellyttää ja varmistaa Suomen osalta, että lähtömaiden viranomaisten kanssa tehtyjä sopimuksia noudatetaan.

    Ryhmässä ovat mukana sisäministeriön lisäksi Maahanmuuttovirasto, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.

    Hallituksen toimenpidesuunnitelma laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan

  • Palauttavatko muut EU-maat Afganistaniin?

    Kyllä. Afganistaniin palauttavat Suomen lisäksi esimerkiksi Saksa, Iso-Britannia, Ruotsi, Belgia ja Ranska. Jäsenmaiden pyynnöstä Euroopan unioni allekirjoitti Afganistanin kanssa viime syksynä palautuksia koskevan Joint Way Forward -asiakirjan. EU-maat pyrkivät palauttamaan Afganistaniin, mutta palautukset eivät aina ole onnistuneet.

    Lue Maahanmuuttoviraston tiedote (6.4.2017): Koko Afganistan ei ole sodassa ja sinne voidaan palauttaa

  • Mihin arviot maiden turvallisuudesta perustuvat?

    Maahanmuuttoviraston arviot maiden turvallisuustilanteesta perustuvat useisiin eri lähteisiin, joita ovat muun muassa:

    • YK:n pakolaisjärjestö UNHCR

    • kansainväliset ja paikalliset ihmisoikeusjärjestöt

    • kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset, muiden maiden maatietopalvelut ja kansainväliset uutistoimistot.

    Julkisten lähteiden ohella maatietopalvelu saa ajantasaista lähtömaatietoa erityisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n kautta, viranomaisyhteistyössä EU-maiden maatietoasiantuntijoiden kanssa ja eri maita koskevissa maakokouksissa.

    Esimerkiksi ulkoministeriön julkaisemia matkustustiedotteita ei voi suoraan verrata Maahanmuuttoviraston käyttämään maatietoon, koska arviot koskevat jo lähtökohtaisesti eri ihmisryhmiä. Ulkoministeriön matkustustiedote on kohdistettu suomalaisille, jotka harkitsevat matkustamista maailmalle, ja se korostaa juuri ulkomaalaisiin kohdistuvia riskejä.

    Turvallisuustilanne voi eri maissa olla hyvinkin erilainen riippuen siitä, onko kyse maan kansalaisesta vai sinne matkustavasta ulkomaalaisesta. Maa voi olla turvallinen turistille, mutta maan kansalaista voi uhata esimerkiksi poliittinen vaino.

    Lue Maahanmuuttoviraston tiedote (6.4.2017): Koko Afganistan ei ole sodassa ja sinne voidaan palauttaa

  • Kuinka usein turvallisuusarviot päivitetään?

    Kirjallinen, erillinen maa-arvio tehdään puolivuosittain, mutta yksittäiset hakemukset käsitellään ja ratkaistavaan aina ajantasaisen lähtömaatiedon perusteella, jota hankkivat lähtömaatietotutkijat. Myös hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntö otetaan välittömästi huomioon uusia hakemuksia ratkaistaessa.

  • Onko raskaana oleville naisille ja lapsille erityiskohtelua palautuksissa?

    Jos palautettava on silminnähden raskaana tai hän kertoo raskaudestaan itse, poliisi konsultoi lääkäriä siitä, onko lentäminen raskaana olevalle ylipäätään turvallista. Lapsia kohdellaan aina heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti ja heidät ohjataan aina ensisijaisesti avustetun vapaaehtoisen paluun piiriin.

    Poliisin on toteutettava palautus silloin kun se on turvallisesti mahdollista. Missään EU-maassa ei myönnetä turvapaikkaa automaattisesti esimerkiksi kaikille alle 18-vuotiaille.

    Palautus voi lykkääntyä muun muassa terveydellisistä syistä. Tällöin henkilölle voidaan myöntää tilapäinen oleskelulupa.

  • Mitä Suomi tekee tukeakseen lähtömaita?

    Suomi kantaa vastuunsa ratkaisun löytämiseksi maailmanlaajuiseen pakolaiskriisiin. Suomi esimerkiksi tukee kansallisesti ja osana Euroopan unionia hankkeita, joilla pyritään jälleenrakentamaan lähtömaiden yhteiskuntia ja demokratiaa, jotta ihmisten ei tarvitsisi paeta kotimaastaan. Esimerkiksi Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa on käynnissä useita kriisinhallintaoperaatioita, joissa suomalaiset ovat mukana auttamassa.