Hallitus otti kantaa EU:n laajaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukseen

Euroopan komissio antoi 23.9. kokonaisvaltaisen tiedonannon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta. Tiedonannon liitteenä annettiin viisi lainsäädäntöehdotusta. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa komission ehdotuksiin eduskunnalle antamissaan kirjelmissä 12.11.

Säädösehdotusten avulla komissio pyrkii antamaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiselle uuden alun. Ehdotuksista kolme on uusia ja kahdella muutetaan vuonna 2016 annettuja ehdotuksia. Osa edellisen komission antamista ehdotuksista jää ilman muutoksia jatkoneuvottelujen pohjaksi, ja työtä jatketaan jo saavutetun yhteisymmärryksen varassa.

Valtioneuvoston linjausten lähtökohtana on ollut turvata kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksien, mukaan lukien oikeusturvan toteutuminen. Erityisesti valtioneuvosto painottaa lasten ja muiden haavoittuvassa olevien oikeuksien toteutumista.

Schengen-ulkorajoilla tulijat seulottaisiin alustavasti

Komissio ehdottaa uutta asetusta Schengen-ulkorajoilla tehtävästä seulonnasta. Näin luotaisiin yhtenäiset säännöt luvatta maahan tulleiden henkilöiden käsittelyyn. Seulonta olisi tiedonkeruuvaihe, jonka aikana selvitetään henkilöllisyys, suoritetaan rekisteröinti ja varmistetaan, ettei henkilö muodosta uhkaa sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Seulonnan jälkeen kansainvälistä suojelua hakevat ohjattaisiin turvapaikkaprosessiin ja muut palautettaisiin takaisin lähtö- tai kauttakulkumaahan.

Valtioneuvosto tukee ulkorajavalvonnan vahvistamista ja katsoo, että oikein toteutettuna seulonta edistäisi tätä tavoitetta. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että komission ehdotuksella luotaisiin yhteisiä, EU:n laajuisia käytäntöjä luvattomasti Schengen-alueelle saapuneiden henkilöiden käsittelyyn ja rekisteröintiin. Seulonnan käyttöönotto edellyttää, että henkilöiden perusoikeuksien toteutumisesta ja yksityisyydensuojasta huolehditaan tarkasti. On myös tärkeää, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvoisi riippumaton toimija.

Rajamenettelyssä hakemus ratkaistaisiin nopeasti rajan läheisyydessä

Muutetulla asetusehdotuksella yhteisestä turvapaikkamenettelystä pyritään varmistamaan turvapaikkahakemusten tehokas ja oikeudenmukainen käsittely. Suurimpana muutoksena aiempaan komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi tutkittava turvapaikkahakemus rajamenettelyssä hakijan tullessa sellaisesta alkuperämaasta, jonka kansalaisille hyväksymisprosentti turvapaikkamenettelyssä on jäsenmaissa keskimäärin alhainen. Rajamenettelyn aikana hakijat pysyisivät rajan läheisyydessä.

Hakemusten tehokas tutkinta, perusteettomien hakemusten ehkäiseminen ja kielteisen päätöksen saaneiden nopea ohjaaminen paluuprosessiin mahdollistaa sen, että suojelua voidaan myös nopeasti myöntää sitä tarvitseville. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kaikissa turvapaikkamenettelyissä hakemuksen perusteet tutkitaan yksilöllisesti ja että käsittelyssä huolehditaan hakijoiden oikeusturvasta.

Rajamenettelyn oikeudellisista perusteista ja reunaehdoista tarvitaan lisäselvitystä EU-tasolla. Valtioneuvosto suhtautuu varauksella komission ehdotukseen siitä, että muutoksenhaku rajattaisiin rajamenettelyssä vain ensimmäisen asteen tuomioistuimeen.

Yksi valtio vastaisi turvapaikkahakemuksen käsittelystä – kaikki tukisivat yhteisvastuutoimin

Komission ehdottama asetus muuttoliikkeen hallinnasta korvaisi nimellisesti vanhan Dublin-järjestelmän. Se ei kuitenkaan kumoaisi perusajatusta siitä, että yksi valtio vastaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä ja vastuu määritellään ennalta sovituilla perusteilla. Asetusehdotuksella luotaisiin yhteinen hallintakehys, joka pohjautuisi muun muassa komission vuotuiseen tilannekuvaraporttiin. Tavoitteena on, että turvapaikanhakijat pääsevät vastuuvaltiossa nopeasti turvapaikkamenettelyyn.

Lisäksi asetusehdotuksella luotaisiin EU:n jäsenvaltioille velvoittava yhteisvastuujärjestelmä, joka painetilanteessa tasaisi vastuuta hakijoista muillekin kuin ulkorajavaltioille. Yhteisvastuujärjestelmällä vastattaisiin myös etsintä- ja pelastusoperaatioiden myötä maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden tilanteeseen: tarkoitus on luoda pysyvä järjestely sen sijaan, että rantautumistilanteita käsitellään tapaus kerrallaan. Komission ehdotuksessa vaihtoehtoisia tukitoimia ovat erityisesti turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin osallistuminen tai paluun tukeminen.

Valtioneuvosto kannattaa sitä lähtökohtaa, että EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka perustuisi pitkäjänteiseen strategiatyöhön. Tärkeää on myös, että EU:ssa luotaisiin pysyvä ja kaikkia jäsenvaltioita sitova yhteisvastuujärjestelmä. Valtioneuvosto tarkastelee huolellisesti sitä mahdollisuutta, että tukea voisi osoittaa myös edistämällä paluita perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Järjestelmän toimivuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että jäsenvaltiot osallistuvat kattavasti sisäisiin siirtoihin.

Kriisissä yhteisvastuutoimet käynnistyisivät nopeasti ja menettelyjen määräajat joustaisivat

Asetusehdotus toimista kriisitilanteessa ja ylivoimaisen esteen sattuessa kattaa poikkeukselliset tilanteet, joissa laajamittainen maahantulo voisi lamauttaa jäsenvaltion turvapaikka-, vastaanotto- ja palauttamisjärjestelmät ja vaikuttaa myös unionin turvapaikkajärjestelmään. Kriisitilanteessa yhteisvastuutoimet käynnistettäisiin nopeasti ja jäsenvaltiot voisivat joustaa tietyissä menettelyjä koskevissa määräajoissa.

Komission ehdotus uudesta kriisimekanismista on valtioneuvoston mukaan perusteltu ja tarpeellinen. Järjestelmän olisi oltava kaikkia jäsenmaita velvoittava, ja käytössä tulisi olla vaikuttava keinovalikoima yhteisvastuun osoittamiseen. Jäsenvaltioiden tulisi myös voida päättää ennalta sovittujen reunaehtojen mukaisesti, millaisiin tukitoimiin ne ovat valmiita sitoutumaan. Normaalimenettelyistä poikkeamisen on oltava ennakoitua, perusteltua ja tarkasti rajattua.

Eurodac-järjestelmä tukisi tilannekuvan muodostamista

Muutettu asetusehdotus Eurodac-järjestelmästä tekisi Eurodacista nykyaikaisen muuttoliikkeen hallinnan tietokannan, jonka avulla olisi mahdollista saada parempi muuttoliikkeen tilannekuva yhteisen politiikan pohjaksi. Uudistus mahdollistaisi erityisesti tilastotietojen saamisen turvapaikanhakijoiden määristä.

Valtioneuvosto pitää ehdotettua muutosta tärkeänä. Tietojärjestelmiä on kehitettävä sitten, että ne tukevat muun muassa turvapaikka- ja paluusäädösten soveltamista sekä maahantulon ja maassa oleskelun edellytysten selvittämistä.

Suomi on valmis kompromissihakuisiin keskusteluihin

Hallitus teki lokakuussa yleisiä linjauksia Suomen suhtautumisesta uudistuskokonaisuuteen. Niiden mukaan Suomi on sitoutunut yhteisiin eurooppalaisiin ratkaisuihin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi ja valmis avoimiin, joustaviin ja kompromissihakuisiin keskusteluihin komission esitysten pohjalta. Valtioneuvoston asetuskohtaiset linjaukset tukevat aktiivista ja rakentavaa osallistumista keskusteluihin.

EU:n neuvoston tämänhetkinen puheenjohtajamaa Saksa tavoittelee EU-maiden välille poliittista yhteisymmärrystä uudistuksen keskeisistä kysymyksistä. Ministeritasolla seuraava keskustelu käydään sisäministerien epävirallisessa kokouksessa perjantaina 13.11.

Lisätietoja:

rajaturvallisuusasiantuntija Tomi Tirkkonen, p. 0295 421 134, [email protected] (seulonta)
erityisasiantuntija Sanna Montin, p. 0295 488 314, [email protected] (rajamenettely)
johtava asiantuntija Kukka Krüger, p. 0295 488 270, [email protected] (yhteisvastuu, Eurodac)
erityisasiantuntija Satu Kaskinen, p. 0295 488 680, [email protected] (kriisi- ja force majeure -tilanteet)
neuvotteleva virkamies Katri Niskanen, p. 0295 488 672, [email protected] (komission tiedonanto)