Sisäministeri Päivi Räsänen: Hätäkeskusalueita ja uusien hätäkeskusten sijoituspaikkakuntia ei muuteta

Hallitusohjelmassa todetaan, että hätäkeskusuudistuksen toimivuutta on tarkasteltava turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta. Ministeri Räsänen on tarkastellut uudistusta käymällä läpi perusteita, joilla edellinen hallitus on päättänyt hätäkeskusalueiden lukumäärästä. Lisäksi hän on tarkastellut hätäkeskusten sijoituspaikkakuntia käymällä läpi sijoituspäätösten perusteita.

- Lopputulos on, että hätäkeskusuudistus on jo viety niin pitkälle, ettei sen purkaminen tai muuttaminen ilman huomattavia lisäkustannuksia ole mahdollista. Uudistus koskee Hätäkeskuslaitoksen lisäksi laajaa viranomaisverkostoa, mukaan lukien viranomaisradioverkon uudistamista yhdessä pelastus-, poliisi- ja sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten sekä Rajavartiolaitoksen kanssa. Sekin vaihtoehto, että jatkettaisiin vanhan mallin mukaan, on täysin pois suljettu. Nykyjärjestelmän ylläpitäminen kasvattaisi kustannuksia useilla miljoonilla euroilla.

- Lisäksi hätäkeskustietojärjestelmä on suunniteltu ja tilattu kuuteen hätäkeskukseen. Keskusten määrän muuttaminen suunnitellusta kesken uudistuksen olisi myös omiaan vaarantamaan hätäkeskuspalveluiden tuottamisen, Räsänen toteaa.

Hätäkeskusuudistuksen tavoitteena on turvata tasapuoliset ja laadukkaammat palvelut väestölle ja hätäkeskuspalveluja käyttäville viranomaisille koko maassa, tasata henkilöstön työkuormaa ja täten lisätä työssä jaksamista sekä parantaa hätäkeskusten toimintavarmuutta ja kriisinsietokykyä verkottamalla hätäkeskukset ja yhdenmukaistamalla toimintamallit. Uudistuksella myös parannetaan palvelutasoa molemmilla kansalliskielillä ja sopeutetaan Hätäkeskuslaitoksen toiminta annettuun budjettiin.

Kouvolan hätäkeskus lakkaa vuoden 2012 lopussa

Hätäkeskusuudistukseen liittyen maaliskuussa 2010 päätettiin, että Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskuspalvelut keskitetään Kuopioon vuoden 2012 lopulla. Mikkelissä ja Joensuussa toimivat hätäkeskukset lakkaavat. Aiemman päätöksen mukaan Kuopioon sijoittuva hätäkeskus vastaa alueen hätäkeskustoiminnasta ja Kouvolaan jäisi keskus, joka hoitaa Hätäkeskuslaitoksen erityistehtäviä.

- Hätäkeskuslaitos ei perusteellisten selvitysten jälkeen ole löytänyt Kouvolan keskukselle hätäkeskustoimintaan liittyviä erityistehtäviä, toteaa ministeri Räsänen.

Koska aiempaa päätöstä joudutaan muuttamaan, Räsäsen mukaan on sovittu, että Kouvolaan sijoitetaan valtiovarainministeriön johdolla valmisteltu kansalaisten neuvontapalvelu samanaikaisesti, kun Kouvolan hätäkeskuksen toiminta lakkaa. Tällä tavalla henkilöstölle tarjoutuu mahdollisuus hakeutua myös uusiin tehtäviin valtiolla.

Räsäsen mukaan hyvä työantajapolitiikka edellyttää, että henkilöstöä koskevat päätökset tehdään ajoissa. Mikkelin ja Joensuun hätäkeskusten työntekijöiden osalta uudelleen sijoittamiseen liittyvät toimenpiteet on jo aloitettu.

- On hyvä, että Kouvolan kohtalo on nyt ratkaistu, jotta Kouvolan henkilöstöllä on samat mahdollisuudet hakeutua uusiin tehtäviin kuin muillakin alueen hätäkeskustyöntekijöillä, Räsänen linjaa.

- Kouvolan hätäkeskuksen henkilöstö on erittäin osaavaa ja ammattitaitoista. Heidän työpanostaan tarvitaan jatkossakin joko Kuopiossa tai muissa hätäkeskuksissa. Minä toivon, että mahdollisimman moni jää Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen, Räsänen toteaa.

Hätäkeskusuudistuksesta raportoidaan säännöllisesti Hallitusohjelman mukaisesti hätäkeskusuudistuksen etenemistä tullaan seuraamaan säännöllisesti. Sisäasiainministeriön johdolla tullaan perustamaan seurantaryhmä, jonka arviointityö valmistuu vuoden 2013 aikana. Arvioinnissa keskitytään ensisijaisesti hätäkeskuspalvelujen laatuun, asiantuntemukseen ja toimintavarmuuteen.

Valtioneuvosto päätti 21.1.2010, että Suomi jaetaan kuuteen hätäkeskusalueeseen. Hätäkeskusten uusi aluejako linjattiin vastaamaan väestön ja viranomaisten palvelutaso-odotuksia. 9.3.2010 sisäasiainministeriö päätti uusien alueiden hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista.

Sisäasiainministeriön linjausten mukaisesti hätäkeskusuudistuksen yhteydessä ei rakenneta uusia toimitiloja, vaan uudet hätäkeskukset sijoittuvat niihin nykyisin käytössä oleviin hätäkeskustoimitiloihin, jotka parhaiten soveltuvat uuden, nykyistä suuremman hätäkeskuksen sijoituspaikaksi. Yhtenä lähtökohtana on ollut, että toimitilojen muutoksista ei saa aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia.Hätäkeskuslaitos on vienyt hätäkeskusuudistusta eteenpäin ministeriön linjausten mukaisesti. Helsingin hätäkeskuksen toiminnot on jo siirretty Keravalle samoihin tiloihin Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa. Pohjois-Suomen ja Lapin alueen hätäkeskuspalvelut hoidetaan yhdestä pisteestä Oulusta 8.11.2011 alkaen. Hätäkeskuslaitoksen visio on, että Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avuntarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Lisätietoa hätäkeskusuudistuksesta löytyy osoitteesta www.intermin.fi/suomi/hakehanke

Lisätietoja: erityisavustaja Niklas Andersson, 050 559 7156