Kausityön teettämistä halutaan helpottaa

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen kausityödirektiivin ja yritysten sisällä valtiosta toiseen siirtyvien johtajien, asiantuntijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuuden helpottamista koskevan direktiivin (ICT-direktiivi) täytäntöönpanosta Suomessa.

- Tavoitteena on yhdenmukaistaa kausityöntekijöiden maahantulon ehtoja ja oikeuksia Euroopan unionissa. Lisäksi esitys helpottaa monikansallisten yritysten johtajien ja asiantuntijoiden liikkumista EU-jäsenvaltiosta toiseen, kertoo hankkeen vastuuvalmistelija neuvotteleva virkamies Harri Sivula.

Sisäministeriön ehdotuksessa kausityöpaikkojen osalta tehtävää saatavuusharkintaa on tarkoitus sujuvoittaa. Kausityödirektiivin edellyttämä luettelo kausityötä sisältävistä aloista annettaisiin jatkossa sisäministeriön asetuksella. Luetteloon listattaisiin ne alat, joihin sisältyy kausityötä ja joissa käytetään kolmansista maista tulevaa tilapäistä kausityövoimaa. Sisäministeriön nimittämä neuvottelukunta käsittelisi asian ja tekisi arvion, löytyykö Suomesta työvoimaa tekemään kyseistä kausiluontoista työtä. Maahanmuuttovirasto puolestaan myöntäisi kausityöoleskeluluvat ja tarkastaisi siinä yhteydessä, ovatko työsopimuksen ehdot lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen mukaiset.

Kausityöntekijöille suurin tarve maataloudessa

Kausityöntekijöillä tarkoitetaan työntekijöitä, jotka asuvat pysyvästi EU:n ulkopuolella ja tulevat tilapäisesti ja lyhytaikaisesti työskentelemään aloille, joilla työvoiman tarve vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kausityöntekijät työskentelevät pääasiassa erilaisissa maatalouden töissä. Direktiivi koskee vain sellaisia työntekijöitä, jotka ovat työsuhteessa. Kausityöntekijöillä ei siten tarkoiteta esimerkiksi metsämarjanpoimijoita.

- Nyt halutaan luoda nykyistä yksinkertaisempi ja mahdollisimman joustava lupamenettely, jotta kausityövoiman tarpeen voisi täyttää nopeasti ja ilman raskasta lupaprosessia, Sivula kertoo.

Suomessa kausityöntekijöitä tulee ja lähtee vuodessa noin 13 000. Lailla ei uskota olevan vaikutusta maahantulijoiden määrään.

Kausityön enimmäiskesto seitsemän kuukautta

Esityksessä kausityön enimmäispituudeksi esitetään seitsemää kuukautta. Työntekijä voi oleskella Suomessa maksimiajan vain, jos työsopimus kattaa koko oleskelun. Valtaosa kausityöntekijöistä työskentelee Suomessa alle kolme kuukautta.

Valmistelun yhteydessä on selvitetty, että pääasiassa maatiloilla tehtävään kausityöntekoon ei liity ongelmia, joiden torjumiseksi tarvittaisiin raskasta ennakkovalvontaa. Viranomaiset voivat puuttua mahdollisiin epäkohtiin jälkivalvonnalla. Valvonnan vaikuttavuutta ja työntekijän asemaa pyritään parantamaan työnantajaan kohdistettavilla seuraamuksilla, joita kausityödirektiivi edellyttää. Merkittävin näistä olisi se, ettei vastuitaan laiminlyönyt työnantaja voisi enää palkata kausityöntekijöitä.

EU haluaa helpottaa yritysten työntekijöiden liikkuvuutta

Niin kutsuttu ICT-direktiivi (intra corporate transferees directive) koskee monikansallisen yrityksen palveluksessa olevien henkilöiden siirtymistä Euroopan unionin ulkopuolelta EU-alueelle ja unionin jäsenvaltiosta toiseen saman työnantajan palveluksessa.

Direktiivin mukaisen liikkumisoikeuden piiriin kuuluvat EU:n ulkopuolella kotipaikkaansa pitävät yritykset, jotka lähettävät palveluksessaan olevia johtajia ja asiantuntijoita EU-alueella toimiviin yksiköihinsä.

Suomi ei ole ottamassa suoraan käyttöön menettelyä, jolla työntekijä voisi siirtyä työskentelemään Suomeen toisen jäsenvaltion myöntämällä luvalla. Järjestelmän uutuudesta johtuen Suomi on päättänyt edellyttää yli 90 päivän työskentelyyn erillistä lupaa.

Lausuntokierros päättyy 29.7.2016. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016.

Lisätietoa hankkeesta: www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet/kausityontekijat_ja_yrityksen_sisalla_siirtyvat

Sivulta voit myös tilata uutisia hankkeen etenemisestä sähköpostiisi.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Harri Sivula, p. 0295 488 623, [email protected]