Nuoret kokevat erityisluokalla opiskelun sekä hyödylliseksi että leimaavaksi
Tuoreen selvityksen mukaan erityisluokilla opiskeluun ollaan tyytyväisiä, mutta syrjässä olemisen kokemukset ovat yleisiä. Selvitys perustuu Erityisluokka elämänkulussa -raporttiin, johon on haastateltu 27 erityisluokalla opiskellutta vammaista, romaniväestöön kuuluvaa ja maahanmuuttajataustaista nuorta aikuista.
Selvityksen ovat laatineet erityisopetuksen tutkijat Helsingin yliopistosta ja se on toteutettu sisäasiainministeriön, opetusministeriön ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen yhteistyönä osana Yhdenvertaisuus etusijalle -hanketta.
Haastatteluun osallistuneet nuoret pitivät kokemuksiaan erityisluokalla opiskelusta pääsääntöisesti positiivisina, mutta erityisluokkaopetuksen koettiin olevan myös leimaavaa. Erityisluokat olivat usein toimineet erillään koulun muiden luokkien toiminnasta ja vuorovaikutusta yleisopetuksessa opiskelevien oppilaiden kanssa oli koettu olevan vähän. Monella erityisluokalla opiskelleella vammaisella, romani- ja maahanmuuttajataustaisella nuorella oli myös kokemuksia nimittelystä ja kiusaamisesta.
Nuorten kuuleminen tärkeää opintoja koskevissa päätöksissä
Haastateltujen koulutuspolut olivat jatkuneet usein myös peruskoulun jälkeen erillisessä erityisopetuksessa. Nuorten saamaan opinto-ohjaukseen sekä omaan hakeutumiseen näytti vaikuttaneen vahvasti se, millaista erityisopetusta toisella asteella oli tarjolla. Haastateltavat ovatkin hakeneet pääasiassa ammatilliseen koulutukseen lukion sijaan, ja ammatillisessa koulutuksessa aloille, joille erityisen tuen tarjonta painottuu.
Osalla haastatelluista nuorista oli kokemuksia siitä, että heillä ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluksi tehtäessä päätöksiä heidän koulutuspoluistaan. Tämän nähtiin heikentävän nuorten sitoutumista valintoihin ja vaikuttavan siihen, kuinka mielekkäiksi he kokivat opintonsa.
Myös toisella asteella saatu erityisryhmäopetus koettiin toimivaksi. Haastatteluissa tulivat kuitenkin esille pohdinnat erillisyydestä ja ulkopuolisuudesta myös peruskoulun jälkeen. Selvityksen tuloksista nouseekin esiin kysymys, miten erillinen koulupolku tai erillinen erityisopetusjärjestelmä vaikuttaa nuoren yhteiskunnalliseen osallisuuteen.
Selvitys löytyy sivuilta http://www.intermin.fi/julkaisu/012010 ja www.yhdenvertaisuus.fi
Lisätietoja: ohjelmakoordinaattori, Krista Murto, 071878 8289, sisäasiainministeriö, tutkija Anna-Maija Niemi,09 191 24686 ja tutkija Reetta Mietola, 050 4154655, Helsingin yliopisto.