Sisäministeri Räsänen: Poliisin sisäistä valvontaa koskeva esiselvitys on tärkeä keskustelunavaus
- Voin tyytyväisyydellä todeta, että sisäinen laillisuusvalvonta on vakiinnuttanut asemansa sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Ministeriöllä ja hallinnonalan virastoilla on hyvät valmiudet vastata laillisuusvalvonnallisiin haasteisiin. Oikeudellisia valvontamekanismeja pitää kuitenkin edelleen kehittää ja tässä tarvitaan myös lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, sanoi sisäministeri Päivi Räsänen vastaanottaessaan poliisin sisäistä valvontaa selvittäneen työryhmän raportin 6.9.2013.
Sisäisellä laillisuusvalvonnalla tarkoitetaan erilaisia järjestelyjä ja menettelyjä, joiden tavoitteena on edistää sisäasiainhallinnolle annettujen tehtävien toteutumista sekä ylläpitää ja vahvistaa luottamusta ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan lainmukaisuuteen. Sisäisen laillisuusvalvonnan haasteena on se, että sen uskottavuuteen ja puolueettomuuteen kohdistuu jatkuvasti epäilyksiä.
Onko tarvetta laillisuusvalvonnan yleisemmälle sääntelylle?
Raportissa aihetta tarkastellaan muun muassa käsitteiden ja määritelmien, valvonnan oikeusperustan, käytännön valvontatoiminnan, erilaisten laillisuusvalvontaan kuuluvien menettelyjen, oikeusturvan, kansainvälisten sopimusten ja suositusten sekä tutkimustiedon kannalta.
- Pidän raporttia tärkeänä keskustelunavauksena ja uskon, että sen pohjalta käytävä keskustelu on hyödyllistä ja tuo lisää näkökulmia siihen, mihin suuntaan poliisin ja muidenkin viranomaisten laillisuusvalvontaa on tulevaisuudessa kehitettävä, sanoo Räsänen.
Seuraavaksi työryhmän raportti lähetetään lausuntokierrokselle. Tämän jälkeen käydään keskusteluja ministeriöiden välillä siitä, onko aihetta käynnistää hanke koskien yleisempää sääntelyä laillisuusvalvonnasta vai onko asiassa edettävä vain poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan osalta.
Arvokasta palautetta laajan kuulemisen avulla
- Mielestäni on merkille pantavaa, kuinka hyvin verkkokuuleminen tässä esiselvitysvaiheen hankkeessa onnistui. Avoin kansalaiskysely, kysely poliisihallinnon koko henkilöstölle ja asiantuntijakuuleminen tuottivat niin paljon arvokasta palautetta poliisin valvonnasta, että siihen kannattaa vielä jatkossakin palata, sanoo Räsänen.
Raportin valmistelun aikana on ollut vireillä useita niin poliisi- kuin muihinkin virkamiehiin kohdistuneita laillisuusvalvonta- ja oikeusprosesseja. Työryhmä on keskittynyt valvonnan nykytilan kuvaamiseen ja vastuu- ja toimivaltakysymyksiin säädöstasolla eikä käsittele yksittäisiä ja keskeneräisiä tapauksia. Ministeri Räsänen pitää tätä rajausta perusteltuna.
Poliisit valvonnan kannalta poikkeuksellisessa tilanteessa
Sisäinen valvonta on sananmukaisesti lähellä päivittäistä toimintaa, organisaation omin voimin suorittamaa valvontaa. Ulkoista valvontaa poliisiin kohdistavat laajasti eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, tietosuojavaltuutettu ja muut erityisvaltuutetut, osaltaan myös syyttäjäviranomaiset ja tuomioistuimet.
- Poliisia koskevat asiat ovat suurin ryhmä sisäministeriön suorittamassa hallinnonalan laillisuusvalvonnassa. Koska tavoite laillisuusvalvonnalla on yhteinen ja toimijoita on niin monia, onkin tärkeää, että myös laillisuusvalvontaresurssit käytetään ja kohdennetaan poliisihallinnossa oikein, Räsänen painottaa.
Poliisit ovat valvonnan kannalta monella tavoin poikkeuksellisessa tilanteessa, monessa roolissa ja heillä on myös erityinen virkamiesoikeudellinen asema.
- Sisäisessä laillisuusvalvonnassa ei saa unohtaa sitä, mikä alkujaan oikeuskanslerin ratkaisussakin nähtiin erityisenä huolenaiheena: yksittäisen poliisivirkamiehen asema ja oikeusturva laillisuusvalvonnan kohteena. Poliisimiehen on voitava hoitaa vaativaa työtään luottaen siihen, että hän saa ongelmatilanteissa lain- ja oikeudenmukaisen kohtelun, toteaa ministeri Räsänen.
Lisätietoja:
erityisavustaja Niklas Andersson / 071 878 82 13