Sisäministeriö esittää lisärahoitusta pelastajien koulutukseen ja poliisitoiminnan vakauttamiseen
Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahaa vuoden 2023 talousarvioon yhteensä noin 2,453 miljardia euroa, mikä on 862 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksen taustalla ovat Venäjän hyökkäyssodan takia kevään kehyspäätöksessä tehdyt lisäykset sisäiseen turvallisuuteen ja varautumiseen.
Ukrainasta paenneiden maahantulon ja vastaanottotoiminnan rahoittamiseen tarvitaan ensi vuonna arviolta 487,5 milj. euroa.
Sisäministeriön talousarvioehdotuksessa 2023 korostuvat lisäykset, jotka ovat välttämättömiä hallinnonalan perustoiminnan turvaamiseksi ja turvallisuusympäristön muutoksiin varautumiseksi. Keskusteluita erityisesti pelastustoimen ja poliisin resurssitilanteesta jatketaan ministeriöiden välisissä neuvotteluissa.
Pelastajia on koulutettava merkittävästi lisää
Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan tarvittavan 1000 pelastajaa enemmän nykyiseen koulutusmäärään verrattuna, jotta turvallisuuden kannalta välttämättömät pelastuspalvelut voidaan taata jatkossakin. Tämä tarkoittaa pelastajakoulutuksen kaksinkertaistamista vuodesta 2024 lähtien vuoteen 2030. Koulutuspaikkojen lisääminen edellyttää henkilöstövoimavaroja suunnitteluun ja opetusjärjestelyihin. Tätä varten Pelastusopistolle esitetään lisämäärärahaa 0,6 milj. euroa.
Pelastustoimeen esitetään noin 3,2 milj. euron lisärahaa myös uusien hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjaukseen sekä valtakunnallisen johtamisen ja johtokeskustoiminnan vahvistamiseen. Nykyisessä turvallisuustilanteessa halutaan vahvistaa varautumisen ja väestönsuojelun suunnittelua, ohjeistamista ja koulutusta Suomessa. Pelastustoimen digitalisoinnin sekä kyberturvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen esitetään noin 2 milj. euroa.
Hätäkeskuslaitokselle esitetään 3,35 milj. euron määrärahaa henkilöstömäärän turvaamiseen ja hätäviestijärjestelmän uudistamiseen.
Poliisille esitetään lisäystä toiminnan tason turvaamiseen
Poliisi on tilanteessa, jossa vuoden 2023 budjettikehyksessä esitetty määräraha ei riitä toiminnan nykytason ylläpitämiseen ensi vuonna, vaikka poliisi on jo käynnistänyt työn taloutensa vakauttamiseksi. Kehykseen sisältynyt 9 milj. euron määrärahalisäys kattaa vain osan rahoitustarpeesta. Ilman merkittävää määrärahalisäystä vuoden 2023 talousarviossa poliisi ei pysty ylläpitämään nykyistä hallitusohjelman mukaista 7 500 poliisin tavoitetasoa. Henkilöstömenojen osuus poliisin menoista on noin 70 %, joten säästötoimet kohdistuisivat väistämättä poliisien määrään. Poliisin toiminnan tason säilyttämiseksi sisäministeriö esittää kehyksen ylittävää 42 milj. euron lisäystä. Tällä turvattaisiin henkilöstön lisäksi välttämättömät panostukset poliisin ICT-järjestelmiin ja toimitiloihin.
Voimaan tulleiden ja tulevien lainsäädäntövelvoitteiden täytäntöönpanoon esitetään 15 milj. euron ja poliisin materiaaliseen varautumiseen 4,4 milj. euron lisäystä.
Suojelupoliisin teknisen infrastruktuurin ylläpitoon esitetään 2,8, milj. euron lisäystä sekä kevään kehyspäätöksen mukaisesti ICT-infrastruktuurin turvallisuuden varmistamiseen 2,75 milj. euroa. Lisäksi esitetään 2,2 milj. euroa laittoman tiedustelun ja valtiollisen vaikuttamisen torjuntaan. Suojelupoliisin kohonneisiin vuokrakustannuksiin esitetään noin 1,4 milj. euron lisäystä.
Rajaturvallisuutta halutaan vahvistaa
Rajavartiolaitokselle esitetään kehyksen mukaista 30 milj. euron lisäystä kriittisten suorituskykyjen ja kriisinsietokyvyn nostamiseksi. Näin vahvistetaan kykyä rajaturvallisuuden ylläpitämiseen, alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja laajan maahantulon hallintaan (JTS 2023-2026). Lisäksi esitetään raskaan alus- ja ilma-aluskaluston ylläpitämiseksi investointimäärärahan korotusta 5,5 milj. eurolla, jotta se vastaisi paremmin nykyistä kustannustasoa. Rajavartiolaitoksen toimitilojen kohonneisiin vuokriin esitetään 4,3 milj. euron lisäystä.
Pakolaisuuden ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina
Ukrainasta paenneiden maahantulon ja vastaanottotoiminnan rahoittamiseen esitetään vuodelle 2023 kevään kehyspäätöksen mukaisesti 487,5 milj. euroa.
Maahanmuuttovirastolle esitetään lisäksi 4 milj. euron määrärahaa ICT-kehittämiseen lupakäsittelyn nopeuttamiseksi ja automaation lisäämiseksi.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Antti Karila, p. 0295 488 288, [email protected]
ministeri Mikkosen valtiosihteeri Akseli Koskela, p. 044 277 1780, [email protected]